Kirkon ihmeellisimmät tarinat

Kauden viimeisessä jaksossa puhumme eksorkismista eli manauksesta. Pahoihin henkiin ei juuri enää uskota. Niitä on kuitenkin esiintynyt lähes kaikissa maailman uskonnoissa. Myös kristinuskoon on kuulunut kautta aikojen, Jeesuksen määräämänä, oppi pahojen henkien pois ajamisesta. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Kerromme Rasputinin tarinan. Miten seksihullu munkki onnistui kietomaan keisariperheen sormensa ympärille? Ja millaista hänen uskonnollisuutensa oli?

Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666.

Olemmeko me fiksumpia kuin aiemmat sukupolvet? Ymmärrämmekö kristinuskon ytimen heitä paremmin? Kerromme miksi teemme podcastia ja miksi kirjoitimme kirjan.

Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa. Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi. Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta. Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis. Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella. Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta. Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista. Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Siksi jokainen kristitty kuvittelee taivaan omanlaisekseen. Mutta mitä siitä voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?

Opetuslapset lähtivät Jeesuksen kuoleman jälkeen kukin omaan suuntaansa. Mitä heidän retkistään voidaan todellisuudessa tietää? Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso selvittää, minne kahdentoista apostolin jäljet johtavat. Opetuslapset liikkuivat isolla alueella ja heidän vaiheistaan on säilynyt iso määrä historiankirjoitusta ja legendoja. Tiettävästi vain Johannes säästyi marttyyrikuolemalta, muut apostolit teloitettiin eri tavoin.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia.

Tutkimme stigmatisaatio-ilmiötä. Kirkon historia tuntee useita tapauksia, joissa kristittyjen mystikkojen käsiin, jalkoihin ja kylkeen väitetään ilmestyneen samanlaisia haavoja kuin Kristukselle ristillä.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast käsittelee syksyn ensimmäisessä jaksossaan välitilaa. Kristityillä on kautta historian ollut kirjavia näkemyksiä paikasta, jossa sielun ajatellaan sijaitsevan ennen viimeistä tuomiota. Nykyisin teemasta keskustellaan yllättävän vähän.

Kiinalainen kristitty munkki Rabban Sauma teki 1200-luvulla ällistyttävän matkan Kiinasta Bagdadiin ja sieltä Euroopan hoveihin. Vaikka hänen matkansa on yhtä ihmeellinen kuin Marco Pololla, Sauma oli lähellä joutua historiankirjoituksen unohtamaksi. Sauma kuului nestoriolaiseen eli idän kirkkoon, joka oli vielä tuohon aikaan levinnyt valtavan laajalle. Hän lähti matkalleen tarkoituksenaan tehdä pyhiinvaellus Jerusalemiin, mutta matkasta tuli todellinen vuoristorata, jonka loppuvaiheissa munkki sai tehtäväkseen houkutella Euroopan kuninkaat ja paavi sotilasliittoon mongolien kanssa. Rabban Sauman tarina kertoo myös 1200-luvun mongolien vallasta, joiden valtakunta ulottui Kiinasta Persiaan ja pohjoisessa aina Laatokalle saakka.

Mikä oli kirkon kamalin vuosisata? 900-lukua on vaikea voittaa tässä kisassa. Sitä on kuvattu mm. porttovallaksi ja pimeäksi vuosisadaksi. Ainakin paaveilla oli vaikeaa: heitä myrkytettiin, hakattiin, tukehdutettiin, näännytettiin ja tallattiin kuoliaaksi. Joskus jopa nostettiin haudasta takaisin tuomiolle. Tässä kaaoksessa viihtyi poikkeuksellinen nainen, Marusia. Hän solmi sarjan avioliittoja ja nousi niiden avulla Rooman hallitsijaksi. Marusia alisti paavit omaan komentoonsa ja peräti kuusi hänen suoraa jälkeläistään nousi paavin istuimelle. Marusian kerrotaan myös olleen teini-ikäisenä paavi Sergius III:n rakastajatar, mistä suhteesta syntynyt poika nousi myöhemmin itsekin paaviksi. Eero ja Heikki miettivät, mitä kirkon silloisesta alennustilasta pitäisi ajatella ja miten kirkko ylipäänsä on selvinnyt tästä synkästä vaiheesta ja tuoreemmista haasteistaan. Osansa saavat Borgiat, aikamme yhdysvaltalaissaarnaajat ja Suomen kirkon varsin lilliputtimaiset skandaalit. Ainakin on selvää, että tämän päivän kirkko tuskin on huonommassa jamassa kuin 1100 vuotta sitten.

Maailmasta eristäytymiseen pyrkivä trappistien sääntökunta onnistui synnyttämään täydellisen oluen. Mutta miksi? Eero ja Heikki kertovat trappistien perustajan Armand Jean le Bouthillier de Rancén kiehtovan tarinan ja samalla pohtivat miksi luostarioluet ovat niin laadukkaita. Trappistioluet ovat säännöllisesti kärkisijoilla kun listataan maailman parhaita oluita. Olut johdattaa myös miettimään alkoholin ja kristinuskon suhdetta. Suomessa kirkko on perinteisesti ollut enemmän raittiusväen puolella - siitä huolimatta, että kirkko on ainoa paikka, jossa alaikäisille tarjoillaan alkoholia. Suhtautuminen väkijuomiin on vaihdellut kautta kristinuskon historian. Kristittyjen myönteisempi suhtautuminen alkoholiin on usein esimerkiksi erottanut heidät muslimeista.

Äiti Teresa oli yksi viime vuosisadan näkyvimmistä vaikuttajista. Valkosiniseen sariin pukeutunut tulisieluinen nunna julistettiinkin pikavauhtia pyhimykseksi. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta mutta Äiti Teresan kuoleman jälkeen löydetyt kirjoitukset paljastavat, että sisimmässään hän ei koskaan tuntenut rauhaa. Tämän viikon podcastissa kerromme Äiti Teresan kiehtovan tarinan, mietimme hänen merkitystään ja tutustumme hänen puheisiinsa, joissa ei sanoja säästelty.

Pyhästä Yrjöstä tuli todella suosittu pyhimys. Ja ymmärtäähän sen. Ei joka poika tule tappaneeksi lohikäärmettä. Mutta miksi hänen tarinassaan seikkailee taruolento? Entä mitä ovat Raamatun lohikäärmeet? Ortodoksien antama arvonimi suurmarttyyri kuvaa Pyhää Yrjöä hyvin. Kertomus hänen marttyyrikuolemastaan on täynnä karmivia ja fantastisia piirteitä. Mielikuvituksellinenkaan kidutus ei ole saada pyhimystä hengiltä - ja silloin kun saa, Yrjö herää aina uudestaan eloon. Mutta ihmeellistä kyllä, Pyhä Yrjö on pohjimmiiltaan luultavasti todellinen henkilö. Mitä hän ja hänen marttyyriytensä voi kertoa meille tänään?

Miten Maria syntyi? Ketkä olivat hänen vanhempansa? Millainen oli hänen suhteensa Joosefiin? Joulujaksossamme kerromme vaihtoehtoisen jouluevankeliumin, nimittäin vanhaan kristilliseen traditioon perustuvan Marian elämäkerran. Tämä kertomus yllättää, sillä se on hyvin erilainen kuin protestanttinen ajatus Mariasta. Vanhojen kirkkojen käsitys Mariasta perustuu pitkälti Raamatun ulkopuoliseen Jaakobin protoevankeliumiin, josta ei vauhdikkaita käänteitä puutu. Moni luterilaiselle vieras Mariaan liittyvä oppi tuntuu pohjautuvan juuri tähän tekstiin. Joulun kunniaksi Eero ja Heikki antavat tietenkin toisilleen lahjat.

Syyskauden viimeisen jakson päähenkilö on ensimmäinen pylväskilvoittelija Simeon Styliitta. Pylväskilvoittelu on äärimmäinen kristillisen asketismin muoto, jota harjoitettiin pitkään ortodoksisen kirkon piirissä. Pylväskilvoittelijat elivät pylväittensä päällä vuosikymmeniä laskeutumatta koskaan niiltä alas, moni käytännössä koko elämänsä. Tämä rankka kilvoittelun muoto sai alkunsa nykyisen Syyrian alueella 400-luvun alussa, jolloin Pyhä Simeon Styliitta keksi nousta pylvään päälle. Hänen pylvästään kohotettiin monta kertaa ja lopulta se kohosi jopa 16,5 metrin korkeuteen. Miksei enää ole pylväspyhimyksiä? Ja milloin kristillinen kilvoittelu menee liian pitkälle? Vai tarvittaisiinko tätä kilvoittelun henkeä kirkossa yhä?

Vuonna 1998 Paavi Johannes Paavali II julisti pyhimykseksi Edith Steininin, joka tunnetaan myös luostarinimellään Ristin Teresa Benedicta. Juutalaiset järjestöt vastustivat kanonisointia. Mistä oikein oli kysymys?

17-vuotias maalaistyttö päätyi Ranskan sotajoukkojen johtajaksi ja käänsi ällistyttävällä tavalla satavuotisen sodan kulun. Häntä ohjasivat pyhät näyt, mutta lopulta hänen tiensä johti roviolle. Eero ja Heikki kertovat Jeanne d’Arcin tarinan ja pohtivat sen ihmeellisiä puolia. Miten lukutaidoton tyttö voi yhtäkkiä johtaa Ranskan sotajoukot voittoihin? Miksi miesten vaatteet joutuivat hänen kohtalokseen? Ja miten Jumala voidaan ottaa sodankäynnin avuksi? Millä periaatteella Jumala valitsee sodassa puolensa?

Britannian EU-erosta ei tahdo tule valmista. Sama vaivasi Englannin reformaatiota. Henrik VIII on yksi historian kiinnostavimpia kuninkaita, eikä vähiten hänen värikkään avioelämänsä ansiosta. Eero ja Heikki kertovat mikä merkitys Englannin reformaatiossa oli pelottavalla hikitaudilla, rämpivät läpi Henrik VIII:n värikkään henkilöhistorian ja pohtivat luterilaisuuden ja anglikaanisuuden eroja.

Pastori Martin Luther King Jr, oli käänteentekevä ihmisoikeustaistelija. Voivatko tuoreet hänen yksityiselämäänsä koskevat paljastukset tahrata juhlitun sankarin perinnön? Uuden tuotantokauden jakson ensimmäisen päähenkilön, Martin Luther King jr:n kansanliike purki Yhdysvaltojen häpeällisen rotuerottelujärjestelmän. 50- ja 60-luvuilla maan sisäiset jännitteet olisivat voineet johtaa ihmisryhmien väliseen väkivallan kierteeseen, mutta King ihmeellisellä tavalla kykeni pitämään mielenosoitukset rauhanomaisina. Miksi King nimettiin Martti Lutherin mukaan, vaikka hän oli baptisti? Millaiset olivat kristillisen ja islamilaisen vapautusliikeen erot Kingin aikana? Entä millaista hänen teologiansa oli?

Ihmiset näkevät toisinaan Jeesuksen tai Marian hahmon ruuassaan. Paljon kiehtovampia kertomuksia ovat katolisessa kirkossa tunnetut eukaristiset ihmeet, joissa ehtoollisleivät muuntuvat mystisellä tavalla lihaksi. Mitä näistä tarinoista pitäisi ajatella? Jos ne ovat totta, mitä ne merkitsevät? Voiko tapahtumille keksiä jonkin luonnollisen selityksen? Eero ja Heikki jäävät kesätauolle, mutta ei tämä tähän lopu!

Antisemitismin tarina on surullinen ja synkkä, mutta juutalaisten kohtalo sen keskellä on monella tapaa ihmeellinen. Miten juutalaiset säilyttivät identiteettinsä vainojen keskellä? Ja miksi, oi miksi, Lutherkin oli antisemiitti?

Historian saatossa Israelin kymmentä kadonnutta heimoa on etsitty vaikka mistä. Moni uskoo useiden heimojen jo löytyneen. Heimojen ympärille on kehittynyt tieteenala, joka tuottaa uskomattomia teorioita heimojen kohtaloista. Yksi teoria johtaa jopa Suomeen asti.

Suomen kirkon historiassa on yksi ainutlaatuinen massatapahtuma, jonka laajuus herättää ihmetystä vielä 33 vuoden jälkeen. Billy Graham keräsi Olympiastadionille vuonna 1987 valtavan määrän väkeä - enemmän kuin mikään muu tapahtuma koskaan lukuunottamatta urheilukilpailuja. Ja miksipä ei, niin ihmeellinen hahmo Graham oli.

Pyhä Helena oli Konstantinus Suuren, Rooman ensimmäisen kristityn keisarin, äiti. Voidaan ajatella, että Helenan ansiosta kristittyjen vainot lakkasivat. Helena löysi vanhoilla päivillään Jerusalemista uskomattoman määrän pyhäinjäännöksiä, tunnetuimpana Jeesuksen todellisen ristin.

Moni muistaa Uspenskin katedraalin ihmeitätekevän Kozelštšanin Jumalanäidin ikonin kohtalon. Se varastettiin vuonna 2010 ja löytyi dramaattisesti sen jälkeen. Uspenskin ikonin lisäksi lukuisiin ikoneihin on yhdistetty ihmeitä. Niiden kerrotaan esimerkiksi itkeneen ja erittäneen mirhaa.

Suomeen 1990-luvun puolessa välissä rantautunut nauruherätys olisi nimensä puolesta voinut olla tarpeellinen piristysruiske kirkkokansalle. Ilmiö sai paljon huomiota, mutta ihan kaikkia se ei naurattanut.

Vanhan testamentin tärkein esine häviää Raamatun lehdiltä ilman mitään mainintaa, mitä sille tapahtui. Kirkon ihmeellisimmät tarinat esittelee jännittävimmät teoriat sen sijainnista ja merkityksestä.

Jos suomalaiset kirkossakävijät näyttävät keskimäärin entistä harmaahapsisemmilta, sama kehitys on nähtävissä Euroopan luostareissa. Kun luostareihin ei tosiaan enää ole sitä kaikkein kovinta tunkua, niin mitä me olemme menettäneet?

Toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa Eero ja Heikki sukeltavat samantien teologian syvään päätyyn - maailmanlopun ennustuksiin. Miksi adventistien taustalta löytyvien milleriittien ennustus meni metsään? Mitä ylöstempauksesta pitäisi ajatella?

Keitä olivat itämaan tietäjät? Ja oliko olemassa oikea Betlehemin tähti? Eero ja Heikki miettivät, onko Joulupukista uskonnoksi. Ja lopussa on taas lahjojen aika.

Kristinuskon esineistöstä yksi mieltä kuohuttavimmista on Graalin malja. Mutta miksi Jeesuksen käyttämästä ehtoollismaljasta on noussut näin suuri haloo?

Paavi Benedictus XVI:n teologiasta väitellyt Emil Anton ei ihmettele, miksi paavi kiinnostaa myös luterilaisia. Anton löytää katolisia elementtejä jokaisesta herätysliikkeestä.

Ristiretket antoivat meille monta tarinaa, ehkä kiehtovin niistä on lasten ristiretki. Se päättyi huonosti. Ristiretkiä pidetään varsin usein syynä kristinuskon ja islamin vaikealle rinnakkaiselolle. Mutta onko asia niin yksioikoinen?

Kuvataiteilija ja kirjailija Riikka Juvoselle Maria on ehtymätön inspiraation lähde. Marian ikuisen neitsyyden ylikorostamista ortodoksikristitty Juvonen ei sen sijaan täysin ymmärrä.

Portugalin Fatimassa reilu sata vuotta sitten tapahtuneet väitetyt Marian ilmestykset hämmentävät edelleen mieliä. Kristinuskon modernista historiasta on vaikea löytää toista näin selittämätöntä tapausta. Neitsyt Marian ilmestyi tällöin useita kertoja lapsijoukolle. Näihin ilmestyksiin liittyy myös niin kutsuttu aurinkoihme, jota todisti jopa satatuhatpäinen ihmisjoukko.

Aiemmassa jaksossa käsitelty Keminmaan muumioksi päätynyt kirkkoherra Nikolaus Rungius oli puheittensa perusteella melkoinen tulisielu. Hänen tarinansa jälkeen Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin studioon vieraaksi saapuu Lähetyshiippakunnan Juhana Pohjola, jota moni voisi kuvailla samalla termillä – tulisieluna.

”Jos sanani eivät ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne”, väitti Keminmaan kirkkoherra Nikolaus Rungius 1600-luvulla. Hänen muumioitunut ruumiinsa herättää edelleen ihmetystä Keminmaan kirkossa.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin haastattelussa piispa Teemu Laajasalo sanoo, että maallistuvassa lännessä pitää totutella siihen, että lähetystyötä tehdään tulevaisuudessa molempiin suuntiin.

Lähetyssaarnaaja Martti Rautasen kähveltämä taikakivi hiertää edelleen namibialaisten kengissä. Mistä oikein olikaan kyse?

Oulun yliopiston dosentti Juha Hiltunen on Suomen johtava sindonologi eli käärinliinatutkija. Hän on tutkinut Torinon käärinliinaa yli 30 vuotta. Onko käärinliina aito vai väärennös?

Torinon käärinliinaa pidetään maailman tutkituimpana yksittäisenä esineenä. Se on yhä mieliä kiihottava mysteeri, joka jakaa mielipiteitä ja jonka tutkimiseen moni tiedemies on uhrannut koko elämänsä.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin toisessa jaksossa katolinen pappi Oskari Juurikkala kertoo kääntyneensä rukouksessa Pyhän Henrikin puoleen, kun Suomen katolinen piispa Teemu Sippo jäi yllättäen eläkkeelle.

Moni muistaa Piispa Henrikin ja Lallin – mutta kuka enää muistaa Kerttua? Suomen kirkon ehkä keskeisin tarina on värikkäämpi kuin moni muistaa.