#Taloudentekijät

Martin, Saara-Sofia Sirén ja Riku Salokannel keskustelevat kilpailukieltosopimusten tarpeellisuudesta työnantajan näkökulmasta. Onko reilua, että työnantaja joutuu maksamaan siitä, ettei yrityksen avainhenkilö siirry kilpailevan yrityksen palvelukseen? Millaista lisätyötä lakimuutos aiheuttaa työnantajille?

Lisäksi Martin ja vieraat käyvät läpi vaikuttamistyötä, jota kilpailukieltoja koskeva lakimuutos on vaatinut. Miten muutosta vaativa asia saadaan päättäjien tietoon? Miksi lainsäädäntöprosessissa kestää niin pitkään? Kuinka kansanedustajat saadaan lakialoitteen taakse puoluekannasta riippumatta?

Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta mennä töihin kilpailijalle tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä. Kilpailukiellot ovat yleisiä etenkin korkeakoulutettujen työsopimuksissa ja ne heikentävät työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vuoden 2022 alusta lähtien lainsäädäntö muuttuu niin, että työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta. 

Taloudentekijöissä selvitetään, millaisia vaikutuksia kilpailukieltosopimuksilla on työmarkkinoille, yrityksille ja työntekijöille. Miksi kilpailukiellosta pitäisi maksaa korvausta työntekijälle? Onko kyseessä aito epäkohta vai vain turha lisävelvoite työnantajalle? Vuotavatko yritysten liikesalaisuudet nyt surutta kilpailijoille, kun kilpailukielloista tulee maksullisia? Martinin kanssa keskustelemassa on asiasta lakialoitteen tehnyt kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ja Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. 

Tämä #Taloudentekijät-klippi on julkaistu viikolla 48.

Kata ja työuupumuksen kokenut toimittaja Anni Erkko keskustelevat työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Työ on parhaimmillaan ilon ja hyvinvoinnin lähde, joka tuo merkityksellisyyttä elämään. Vaikka työhyvinvoinnin tärkeydestä puhutaan yhä enemmän, liiallinen stressi ja uupuminen ovat edelleen suuria ongelmia työelämässä. Onko oma jaksaminen vain yksilön vastuulla? Mitä pitäisi tehdä, jos työ läikkyy jatkuvasti vapaa-ajalle? Miten johtamisella voidaan tukea työn mielekkyyttä ja joustavuutta eri elämäntilanteissa?

Tämä #Taloudentekijät-klippi on julkaistu viikolla 47.

Työuupumisen ja mielenterveysongelmien kustannukset kansantaloudelle ovat miljardeja euroja. Pitkittynyt työstressi altistaa uupumiselle, joka voi johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden oireista, ja jopa yli puolet myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Huolestuttavaa on, että tunne työn stressaavuudesta on voimakasta jo nuorten keskuudessa.

Kata ja työuupumisesta kirjan kirjoittanut toimittaja Anni Erkko pohtivat, miten työelämässä jaksettaisiin paremmin. Annetaanko työelämästä liian kova kuva nuorille? Onko uupumus edelleen tabu vai uskalletaanko siitä puhua avoimemmin? Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä, jotta uupumista ja työn aiheuttamaa stressiä voitaisiin ehkäistä?

Tämä #Taloudentekijät-klippi on julkaistu viikolla 46.

Martin ja teknologianeuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Siilasmaa pohtivat, miten tuotekehitykseen panostaminen saadaan uuteen nousuun. Suomen hallituksen tavoitteena on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Missä ollaan tällä hetkellä ja onko neljä prosenttia edes riittävästi? Kuinka Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa? Yksittäisistä toimenpiteistä tarkastelussa on TKI-menojen verovähennysoikeus, joka on tutkitusti toimiva keino vauhdittaa yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja.

Tämä #Taloudentekijät-liven klippi on julkaistu viikolla 45.

Martinin ja Risto Siilasmaan yhteisenä huolena on TKI-panostusten puute. 90-luvulla investoitiin ja uusien asioiden kokeilu nosti Suomen teknologian huippumaaksi. Tämän jälkeen olemme kärsineet 20 vuotta siitä, että emme uskalla muuttua. Miten saadaan investointiuskoa? Entä jos kehityshanke epäonnistuu, menevätkö rahat automaattisesti hukkaan? Siilasmaan johtama teknologianeuvottelukunta miettii keinoja, joilla parantaa suomalaisten elintasoa kestävällä tavalla niin, että samalla koko maailma hyötyy. Mitkä ovat neljä keskeistä keinoa, joilla tavoitteeseen päästään?

Tämä #Taloudentekijät-liven klippi on julkaistu viikolla 45.

Onko sijoittaminen enää vain rikkaiden ihmisten erityisoikeus? Kannattaako sijoittamisen aloittaminen, vaikka ei ymmärtäisi asiasta mitään? Tarvitsevatko naiset omat sanansaattajansa sijoittamiseen ja säästämiseen? Muun muassa näitä kysymyksiä Kata ja Martin pohtivat huippusuositun Mimmit sijoittaa -mediaa luotsaavan Pia-Maria Nickströmin kanssa. Jaksossa selviää myös, mikä maailmanympärysmatkalla koettu oivallus sai Pia-Marian aikanaan innostumaan sijoittamisesta ja säästämisestä.

Taloudentekijöiden vieraana on hallintotieteiden maisteri Jari Kähkönen. Hänet valittiin viime vuonna Migrin eli maahanmuuttoviraston johtoon. Ylijohtaja kehittää ja valvoo viraston toimintaa. Millaisia tulostavoitteita Migrillä on? Saako Kähkönen bonareita? Miten Suomi aikoo oikeasti pärjätä kilpailussa kansainvälisistä osaajista? Kähkönen vastaa Katan ja Martinin kiperiin kysymyksiin.

Mitkä ovat Suomen talouden haasteet? Miten Suomi saadaan luovimaan karikoista selvemmille vesille ja kaikki soutamaan samaan suuntaan? Onko esteet talouskasvulle rakenteellisia vai onko taustalla taloudellista osaamattomuutta tai johtajuuden puutetta? Ehkä kyse onkin vain enemmän asenteesta, tarvitaan enemmän kunnianhimoa. Taloudentekijät-podissa talouskasvun haasteista ja mahdollistajista keskustelemassa Suomen Ekonomien elinkeinopoliittinen erityisasiantuntija Ted Apter.

Miltä näyttää työelämä eri vuosikymmenillä valmistuneiden ekonomien silmin? Jaksossa Kata ja Martin pohtivat koulutus- ja urapolkujaan ja niihin vaikuttaneita valintoja. Vaatiiko työelämässä pärjääminen maskuliinisuutta? Koulutetaanko Suomessa vain tutkijoita eikä työelämässä pärjääviä asiantuntijoita? Millainen on oppimisen kova tie vastavalmistuneella? Jaksossa käydään myös läpi Martinin urakehitys Stockan parkkihallista maan päälle ja urheilun merkitys Katan uran alkutaipaleelle.

Palautetta podista tai ehdotuksia vieraiksi? Lähetä ne Katalle ja Martinille osoitteeseen taloudentekijat@ekonomit.fi.

Taloudellisella päätöksenteolla on väistämättä vaikutuksia myös yhteiskunnan tasa-arvoisuuteen. Miten talouspolitiikka voisi olla tasa-arvon draivaaja? Miksi työmarkkinoilla edelleen esiintyy segregaatiota ja sukupuolten välisiä palkkaeroja? Ovatko tasa-arvopyrkimykset aina hyvästä vai voivatko ne kääntyä itseään vastaan?

Taloudentekijät-podissa on (tietenkin) paras mahdollinen vieras näiden haastavien kysymysten vastaamiseksi, asiaa kaksikymmentä vuotta tutkinut tohtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta. Jaksossa selviää myös, minkälainen feministi Martin on.

Jopa 3,8 miljoonalla suomalaisella on vihreä S-Etukortti. Tässä jaksossa kuulet, mitä S-Etukortin omistaminen ja asiakasomistajuus tarkoittavat. Miten S-ryhmän osuuskunnat toimivat ja onko asiakasomistajalla todellisia vaikutusmahdollisuuksia? Kuinka suuri osuus suomalaisen ruokakorista on kotimaista tuotantoa? Millainen vaikutus hävikkiin on ollut tuotteiden punalaputtamisella?

Lisäksi keskustellaan S-ryhmän merkityksestä Suomen talouden tekijänä. Millainen vaikutus julkiseen talouteen on konsernilla, jolla on yli 1 800 toimipaikkaa? Mihin investoidaan nyt ja missä ovat tulevaisuuden näkymät? Onko päivittäistavarakaupan kilpailu vain näennäistä vai voivatko pienet toimijat aidosti haastaa markkinoiden mammutteja?

Katan ja Martinin kanssa näitä kysymyksiä on pohtimassa Suomen Osuuskuntien Keskuskunnan SOK:n pääjohtaja Hannu Krook.

Koronavuoden vaikutukset iskivät erityisen rankasti ravintoloihin. Miten alalla on pysytty hengissä, pidetty mieli virkeänä ja yritys pystyssä? Miksi sinänsä ymmärrettävät koronatoimet ovat närkästyttäneet alalla? Kun valoa alkaa näkyä tunnelin päässä, lähtevätkö ravintolat käyntiin kuin nappia painamalla? 

Taloudentekijöiden superyrittäjät-sarjan ensimmäinen vieras on huippukokki Henri Alén, jonka kanssa käydään rehellistä keskustelua yrittämisestä, välittämisestä ja tekemisen meiningistä koronan kurittamalla ravintola-alalla. Lisäksi keskustellaan palvelualan tulevaisuudennäkymistä ja kehittämismahdollisuuksista. Miten palveluiden pyhä kolminaisuus − ravintolat, matkailu ja maatalous – paketoidaan kokonaisuudeksi, jota voi myydä myös maailmalla?

Onko kestävää talouskasvua olemassa? Vai olemmeko vääjäämättä menossa kohti maailmanloppua, jos emme alenna elintasoamme? Taloudentekijöiden jaksossa selvitetään talouskasvun ja ekologisen kestävyyden haastavaa, mutta tulevaisuuden kannalta elintärkeää suhdetta. Vieraana on Sitran kestävyysratkaisut-teemaa luotsaava Mari Pantsar, joka asuu Lohjan maaseudulla ja tunnustelee ekologista elämää pyörän varassa.

Podin kymmenennessä jaksossa Kata ja Martin niputtavat edellisten jaksojen huomioita timanttiseksi kokonaisuudeksi ja ruotivat muun muassa seuraavia aiheita:

• Miten Verohallinto edesauttaa Suomen kilpailukykyä?
• Mikä on suomalaisen sielunmaiseman sauma myynnin mullistuksessa?
• Miten Ruotsissa on onnistuttu siinä, että vaihtuvista hallituksista huolimatta taloutta viedään määrätietoisesti eteenpäin?
• Mitä pitäisi ajatella EU:n elvytysrahastosta, josta äänestetään nyt eduskunnassa?

Hallituksen kehysriihen jälkeen keskustelu Suomen talouden tilasta käy kuumana – myös Taloudentekijöissä. Miksi Martin haluaisi ottaa 100 miljardia lisää velkaa? Vaikuttaako yhden prosentin veronkorotus vai yhden prosentin nousu työllisyysasteessa enemmän valtion talouteen? Miksi Ruotsi rökittää Suomen talouskasvussa ja työllisyydessä? Mitä yhteistä on TKI:llä, megainvestoinneilla ja työperäisellä maahanmuutolla?

Jaksossa pureudutaan myös Akavan ja muiden työmarkkinajärjestöjen rooliin taloudentekijänä. Onko Akava onnistunut missään oikeasti vai onko se vain kapula politiikan ja talouden rattaissa? Entä toimiiko kolmikanta parlamentarismin apuna vai sen kustannuksella?

Katan ja Martinin vieraana on yhteiskunnallisen vaikuttamisen moniottelija, korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Jopa maailman parhaita tuotteita on osattava myydä. Mutta onko myynti edelleen palikan myymistä yksilösuorituksena vai integroitu osa kokonaisvaltaista palvelua ja tekemistä? Miten myynti ja markkinointi eroavat toisistaan ja kuinka niiden pitäisi toimia yhteen? Syntyykö tekemisen digitalisoitumisesta datalähde, jota hyödyntämällä ostajaa voi palvella aina vain paremmin? Voiko ydinvoimalan kohta tilata netistä?

Martinin ja mustasilmäisen Katan kanssa vastauksia pohtii näihin kysymyksiin Niina Reponen, digimyynnin konsultti Columbia Roadilta, joka on tehnyt uranuurtavaa työtä B2B-digitransformaation puolella Vaisalan leivissä Yhdysvalloissa.

Jaksossa kuulet täydellisen kattauksen siitä, mitä et ikinä ole ymmärtänyt tietää Verohallinnosta. Tiesitkö, että Suomen Verohallinnolla on osaamista, jolle on maailmalla kysyntää jopa raketoivan pörssiyhtiön edestä? Olisitko uskonut, että Verohallinto voi edesauttaa myös verojen alenemista? Kirsikkana kakun päällä, miten ja miksi Verosta tuli yksi Suomen puhutuimmista sosiaalisen median staroista?

Martinille ja Katalle asioita vääntää rautalangasta Verohallinnon pääjohtaja, automaattisen tietojenkäsittelyn ylipappi Markku Heikura, joka muuten myös itse maksaa veroja.

#Taloudentekijät on tarjonnut faktavetoista talouskeskustelua neljän jakson verran. Tämän viikon jaksossa ääneen pääsevät Kata ja Martin, jotka palaavat käytyihin keskusteluihin podcastin vieraiden kanssa. Samalla kuullaan hostien omia ajatuksia Suomen talouden kohentamisesta. Millaisia vertauskuvia Kata löytää urheilun puolelta? Entä miksi Martin pelkää saavansa potkut?

Työmarkkinajärjestöt vievät ja poliitikot vikisevät – vai vievätkö sittenkään? Mikä kolmikanta on ja miksi liitoilla on niin paljon valtaa? Ovatko talouden etu ja liittojen tekemä edunvalvonta toisilleen vastakkaisia vai voidaanko niitä edistää samanaikaisesti?

Kata, Martin ja Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel vievät kuulijat työmarkkinoiden ydinkysymysten äärelle.

Suomalainen yhteiskunta on vakaa ja toimiva, mutta miksi tänne ei haluta investoida? Onko Suomessa riittävästi hallitusosaajia myös pienempiin kasvuyrityksiin? Miten voitaisiin vahvistaa korkeakoulujen, yritysten ja päättäjien välistä vuoropuhelua?

Katan ja Martinin kiperiin kysymyksiin on vastaamassa talousvaikuttaja ja Hankenin hallituksen puheenjohtajaJannica Fagerholm.

Mitä tapahtuu suomalaisen talousjournalismin ytimessä? Onko taloustoimittaja puolueeton tarkkailija, poliitikkojen sparraaja tai kansanvalistaja? Podcastin kolmannessa jaksossa selvitetään, miten talousvallan vahtikoira toimii. Vieraana Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki.

Kuka tekee työt ja maksaa eläkkeet, kun väestöpyramidi seisoo päällään? Tässä erikoispitkässä jaksossa keskustellaan Peter Vesterbackan kanssa siitä, miksi työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto on elintärkeää Suomelle. Mihin tarvitsemme tekijöitä, kun Suomessakin heitä on työttömänä? Miten lisätä Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien silmissä? Mitä voitaisiin oppia Uudelta-Seelannilta, Australialta ja Kanadalta, jotka haalivat osaajia ulkomailta?

#Taloudentekijät on podcast, jossa puhutaan laajasti Suomen taloudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Jaksossa kuullaan, mistä podcast sai alkunsa ja keitä ovat taloudentekijät Martin ja Katarina. Lisäksi paljastetaan, kuka tunnettu ja kansainvälistäkin mainetta kerännyt henkilö saapuu podin ensimmäiseksi vieraaksi.