Arkistopodi

Suomalaiset Venäjällä sarjan toisessa jaksossa luetaan suomalaissiirtolaisten kirjeitä.

Sotilaat kiittävät kirjeissään lottien lähettämistä joulupaketeista.

Arkistopodi matkaa myrskyisälle 1930-luvulle Etsivän keskuspoliisin kyydissä.

Lotat Tyyne Mutka ja Kirsti Kuusela muistelevat lottapalveluksen loppuaikoja.

Katri Tikkanen ja Saara Rajamäki toimivat jatkosodan aikana muonituslottina kenttäsairaala 25:ssä. Tässä Arkistopodin jaksossa pääset kuuntelemaan heidän tarinansa.

On mainoskatkon vuoro! Arkistopodin Lottamuistoja-sarjan neljännessä osassa perehdymme “kohdennettuun mainontaan” vuodelta 1934.

Arkistopodin Lottamuistoja-sarjan kolmannessa osassa perehdymme Lotta Svärdin nuoriso-osastoon, pikkulottiin, joka perustettiin 1931. Jatkosodan loppuvaiheessa lottatyttöjä oli jo lähes 50 000, ja heidän tehtävänsä esimerkiksi sairaaloissa ja kanttiineissa olivat varsin vastuullisia.

Neuvostoliiton hyökkäyksestä 30. marraskuuta 1939 alkanut talvisota oli lyhyt ja intensiivinen tapahtuma, joka sitoi lottavoimat maanpuolustustehtäviin. Tässä Arkistopodin jaksossa Kirsti Kuusela, Kaarina Juonala ja moni muu lotta muistelee sota-arkeaan niin talvi- kuin jatkosodassa. Tarinat ovat peräisin Orimattilassa tehdyn lottaperinnekeräyksen aineistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikan arkistossa.

Parhaimmillaan Lotta Svärdin jäsenistöön oli kuulunut joka kolmas suomalainen nainen. Mikä sitoi lottia tukemaan maanpuolustustyötä vapaaehtoisesti? Entä miltä järjestön lakkautus jatkosodan jälkeen lotista tuntui? Näihin kysymyksiin historioitsija Maritta Pohls vastaa Arkistopodin jaksossa, joka aloittaa kuusiosaisen sarjan Lottamuistoja.

Vuodesta 1997 lähtien osa joulupukille tulleista kirjeistä on otettu talteen Kansallisarkiston Oulun toimipaikkaan, missä ne muodostavat oman Joulupukin arkistonsa. Arkistopodin ensimmäisessä jaksossa kuullaan suomalaislasten pukille kirjoittamia kirjeitä 1990-luvulta.