Tiedekulma podcast

Aliarvioimme usein eläinten kykyä oppia, kommunikoida ja tuntea tunteita. Teemme myös keinotekoista eroa ihmisen ja muiden lajien välille. Mitä uusin tutkimus kertoo eläinten mielestä? Mistä tiedämme, milloin eläin voi hyvin, ja miten voisimme paremmin ymmärtää toisia lajeja? Jari Hanskan johdolla keskustelemassa ovat dosentti, vanhempi kliininen opettaja Laura Hänninen sekä dosentti, yliopistonlehtori Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrämmekö eläimiä? -tapahtumassa 8.9.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/wuiA5a9zyKA Lue lisää keskustelun asiantuntijoista: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumat/ymparisto-ja-kestavyys/ymmarrammeko-elaimia

Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan. Olemmeko palanneet itsevaltiaiden aikakauteen? Millaiset ideologiat maailmassa taistelevat, ja mikä on Suomen ja Euroopan asema näissä kamppailuissa? Ville Blåfieldin johdolla maailmanpolitiikkaan ja demokratian tilaan pureutuvat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 25.6.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/xeOBkyzlusM

Naiset sairastavat miehiä enemmän, mutta lääkkeet on räätälöity miehille. Miksi naisiin sovellettava lääketiede on tällä hetkellä vähemmän näyttöön perustuvaa, ja mitä asialle voi tehdä? Ville Blåfieldin haastateltavana on tutkimusjohtaja Elisabeth Widén Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/RtOrdTJ4fl8

Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Mikä kaikki vaikuttaa lihomiseemme, ja kuinka ylipainoa voidaan hoitaa? Ville Blåfieldin haastattelussa on kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/PxDmJuw6Kgg

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema ahdistus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Etsimmekö nykyään lääketieteellistä selitystä myös tavalliseen elämään kuuluville vastoinkäymisille ja epävarmuudelle? Miten mielenterveyskysymykset ja diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta? Hukkuuko keskustelussa vakavasti sairaiden ääni? Keskustelemassa yliopistotutkija Mona Mannevuo, historiantutkija Mia Pohtola sekä nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä tilaisuudessa 14.4.2026.

Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen. Toisella tunnilla mukaan liittyy myös paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä kalliot kertovat? -tapahtumassa 25.3.2026. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-77407938 Katso keskustelu myös videona: https://www.youtube.com/watch?v=p786xaHf_kM

Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 10.3.2026.

Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit? Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja kasvihuonekaasuja seuraavan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? -tapahtumassa 24.2.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ouj1O05wAOM

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa fyysinen infrastruktuuri, johon liittyy geopolitiikka ja valtavat hiilidioksidipäästöt. Minkälaiselle teknologiselle kehitykselle, keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle digitaalinen maailma perustuu? Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan? Millaista on suurvaltojen digitaalinen kilpailu ja mihin se voi johtaa? Keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju, teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta ja epäorgaanisen materiaalikemian professori Mikko Ritala. Juontajana on Anna-Sofia Berner. GRAFIIKAT: 1. Pilvipalveluiden infrastruktuureja kartalla: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/media-image/Tiedekulma_mita_on_tekoalyn_takana.png 2. Pilvipalveluiden infrastruktuurien osuuksia eri maissa (Figure 2): https://www.tandfonline.com/doi/figure/10.1080/09692290.2025.2489077?scroll=top&needAccess=true# Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on tekoälyn takana? -tapahtumassa 10.2.2026. Katso keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/ISOEeAK5cMk?si=uuufxIUWLzeeukOd

Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin. Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Mikä kaikki oikeasti vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Keskustelemassa Alma Onalin johdolla ovat ikääntymisbiologian professori Pekka Katajisto ja tutkijatohtori Antti Lindfors Helsingin yliopistosta sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kuolemattomuuden kaipuu -tapahtumassa 27.1.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/OVKnoEC5yd8

Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten terveydessä ja elintavoissa? Millainen yhteys esimerkiksi lihavuudella tai suun terveydellä on sosiaalisen eriarvoisuuteen? Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukkaa haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ku... Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/vv1QxOJ68WE?si=OcsclCyRACqNlqCq

Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta? Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna Rauhala ja tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana etäyhteydellä kaamoksen keskeltä Kilpisjärven tutkimusasemalta on palvelukoordinaattori Hannu Autto. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pimeä ilta -tapahtumassa 2.12.2025. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/_ufPssVwIiM

Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040? Hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto), johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja julkistalouden professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT). Juontajana on yhteiskuntaopin opettaja Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Hyvinvointivaltio – loistava menneisyys, harmaa tulevaisuus? -tapahtumassa Tiedekulmassa 28.11.2025. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Yleisössä oli yhteiskunta- ja talouspainotteisten lukioiden opiskelijoita. Keskustelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/KYRBrr8gJRA?si=OJmNNq2AJjGK13c4

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025 Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/LqZEKYCXheY?si=FCU3guXMqGdzD6eH

Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä. Millainen on Suomen huumetilanne tällä hetkellä? Mitkä keinot oikeasti vaikuttaisivat päihderiippuvaisten arkeen? Miten huumeiden aiheuttamiin moninaisiin haittoihin voidaan puuttua ja millaista olisi tutkimustiedon valossa tehokkaampi päihdepolitiikka? Huumetilanteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista keskustelevat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo, rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kliininen opettaja sekä HUS Riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm. Tapahtuman juontaa Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle? -tapahtumassa 4.11.2025. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/7j9onzdUf1A

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttely

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHk

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena? Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin. Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen pölyttäjistä? Mitä kimalaisten elämästä ja älykkyydestä tiedetään? Pörriäisillassa sukelletaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoidaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pörriäisilta-tapahtumassa 20.5.2025. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-74332445 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/v02s0Y7cpZE

Pisa-tulosten käyrät osoittavat alaspäin ja julkisen keskustelun perusteella suomalainen koulu on syvässä kriisissä. Vastauksia koulun tilaan ja osaamistason laskuun haetaan esimerkiksi älylaitteiden käytöstä, inkluusiosta, poikien pärjäämisestä, koulujen eriytymisestä ja oppilaiden hyvinvoinnista. Mitä suomalaisissa kouluissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut, kun oppimistulokset ovat jatkuvasti laskussa? Miten heikentynyt lukutaito vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen? Millainen on koulu, jossa eri taustoista tulevat oppilaat oppisivat tarvittavat taidot ja voisivat hyvin? Keskustelemassa yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta sekä yliopistonlehtori Leea Lakka Turun yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Keskustelun aikana näytetyt materiaalit: Video: ”Kuudesluokkalaiset kertovat, mitä muuttaisivat koulussa” https://www.mtv.fi/lyhyet/5b75e0abc5d1313ab764/video-kuudesluokkalaiset-kertovat-mita-muuttaisivat-koulussa Suomen Pisa-tulosten keskiarvot vuosina 2000–2022 (OECD): https://oecdch.art/a40de1dbaf/C096 Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 2002–2023 (Tilastokeskus): https://stat.fi/julkaisu/cln0eg9gfoaai0cut0zyvjce5#ingress-cm06d3mf55q0s07vumv5e1pnx Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Mitä suomalaisessa koulussa tapahtuu? -tilaisuudessa 6.5.2025.

Ruokaan ja syömiseen liittyy monenlaisia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Hiljattain julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät paljon keskustelua ja jopa raivoa. Millaista on tutkimustieto suositusten takana? Mitä asiantuntijat sanovat valmisruoista, lisäaineista, sokerista ja erilaisista dieeteistä? Mitä tiedetään geenien ja ravitsemuksen yhteydestä? MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttisen johdolla tutkittua tietoa ruoasta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori ja dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa 24.4.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izvwlQe4TvM

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä masennuksesta ja sen syistä nykyään tiedetään ja miksi aivojen muovautuvuus on hoidoissa avainasemassa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/nfZIzgsHj_w

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M

Mitä yhteistä on renessanssilla ja nykyhetkellä? Miksi globalisaatio ei olekaan kuollut? Oxfordin yliopiston professori Ian Goldin piti puheenvuoron Helsingin yliopiston tulevaisuusfoorumi Kipinässä. Englanninkielisessä esityksessään Goldin johdattaa kuuntelijat yli 500 vuoden takaa nykyiseen teknologiseen mullistukseen, ja analysoi esimerkiksi väestökehitystä, tuottavuutta ja tekoälyn laajoja vaikutuksia. Ian Goldin on Oxfordin yliopiston globalisaation ja kehityksen professori. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Maailmanpankin varajohtajana sekä presidentti Nelson Mandelan neuvonantajana. Goldinin esitys "The Future: Good, bad & ugly – and implications for Finland" nauhoitettiin Tiedekulmassa 13.2.2025. Katso koko tulevaisuusfoorumi Kipinän tallenne videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=328224401

Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maailmaa? Väestönkehityksestä keskustelevat Helsingin yliopiston dosentti ja työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Minna Säävälä, Helsingin yliopiston professori Karri Silventoinen sekä tutkija ja dosentti Jessica Nisén Turun ja Helsingin yliopistoista. Keskustelun juontaa Petja Pelli. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Suomi tyhjä, maapallo täynnä? -tapahtumassa 11.2.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ihrXKiM6h0o

Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa. Mitä nykyisellä teknologialla pystytään konkreettisesti tekemään? Entä mitä tapahtuu kansalaisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin ihmisiin? Onko meillä keinoja vääristellyn tiedon torjumiseen? Disinformaatiosta, tekoälystä ja luottamuksesta yhteiskunnassa ovat keskustelemassa yliopistotutkija Minna Aslama Horowitz, yliopistotutkija Aleksi Knuutila ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Juontajana on Jari Hanska. Tapahtumassa näytetyt esimerkit: MTV Uutiset: Puhe ja kasvot voidaan väärentää jopa reaaliajassa – näin deepfake muuttaa maailmaa juuri nyt: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puhe-ja-kasvot-voidaan-vaarentaa-jopa-reaaliajassa-nain-deepfake-muuttaa-maailmaa-juuri-nyt/9038182 Javier Milein jakamat kuvat X:ssä: https://x.com/JMilei/status/1717213624337379680 https://x.com/JMilei/status/1719479197440127330 Kamala Harrisin väärennetty kampanjavideo kokonaisuudessaan X:ssä: https://x.com/MrReaganUSA/status/1816826660089733492 Maailman talousfoorumi, Global Risks Report 2025 (Figure C): https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2025/digest/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Aito vai deepfake – mihin voimme luottaa tekoälyajassa? -tapahtumassa 28.1.2025. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/L-h3_l875Vo

Monet arkiset syömisen tavat ovat vahvasti kulttuuriin juurtuneita, eikä niiden muuttaminen ole aivan yksinkertaista. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva erittelee tekstissään, millaisiin asioihin ruoka ja syöminen kytkeytyvät ja mitä ilmaston kannalta kestävään ruokavalioon siirtyminen vaatii yksilöltä ja yhteiskunnalta. Nivan teksti “Kuluttajat, kulttuuri ja ruoan kestävyysmurros” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Miten maapallon ihmiset voidaan ravita niin, ettei samalla kiihdytetä ilmastonmuutosta? Kuinka muuttuva ilmasto vaikuttaa jo nyt maatalouteen eri puolilla maailmaa? Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna L. Tuomisto avaa tekstissään, miten ruoan tuotanto ja kulutus kytkeytyvät ilmastonmuutokseen, ja millaisia muutoksia niissä on odotettavissa. Tuomiston teksti “Millainen on tulevaisuuden ruokajärjestelmä?” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ilmaston lämpenemisen vauhti on niin kova, että eliölajeilla on vaikeuksia pysyä ympäristön muutosten perässä. Millaisia murroksia Suomen luonnossa on jo tapahtunut ja mitä selviytymiskeinoja eri lajeilla on muutosten keskellä? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen ja ilmastonmuutosekologian dosentti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maria Hällforsin teksti "Miten Suomen luonto sopeutuu muuttuvaan ilmastoon?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen lepakoista? Kuinka nahkasiipiset hyönteissyöjät selviytyvät pohjoisen kylmässä talvessa? Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Helsingin yliopistolta: akatemiatutkija Thomas Lilley, suunnittelija Eeva-Maria Tidenberg ja väitöskirjatutkija Tanya Troitsky. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lepakkoilta-tapahtumassa 26.11.2024. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-72355798 Tapahtuma on tuotettu Helsingin yiopiston Tiedekulman ja Yle Luonnon yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso Lepakkoilta myös videona: https://youtu.be/hsmZAXNN1x8

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme. Mihin kaikkeen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa, hiipuvatko Pohjois-Atlantin merivirrat, virkoaako ikiroudasta muinainen pandemian aiheuttaja ja voidaanko Amazon vielä pelastaa? Tiedekulmassa keskustellaan Jari Hanskan johdolla siitä, mitä meillä on edessämme, jos emme saa ilmastonmuutosta hallintaan – ja miksi jokainen asteen kymmenys on tärkeä. Mukana ovat ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, ilmakehätieteiden apulaisprofessori Anna Lintunen ja hydrosfäärin geofysiikan professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten maapallon käy? -tapahtumassa 13.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/X_5joJKbGX0

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Marraskuun 5. päivä amerikkalaiset ratkaisevat, kummasta tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti, demokraattien Kamala Harrisista vai republikaanien Donald Trumpista. Vaikka valitsijamiehistä äänestetään kaikissa 50 osavaltiossa, vaaleissa katseet kohdistuvat kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita. Mitkä teemat liikuttavat äänestäjiä eri osavaltioissa? Miten Yhdysvaltojen väestöryhmät äänestävät? Entä kuinka vaalijärjestelmä vaikuttaa lopputulokseen? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Lisäksi MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi tunnelmia suoraan paikan päältä Yhdysvalloista. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely puolueiden kannatuksesta eri väestöryhmissä: https://www.pewresearch.org/politics/2024/04/09/changing-partisan-coalitions-in-a-politically-divided-nation/pp_2024-4-9_partisan-coalitions_00-05-png/ Podcast on nauhoitettu Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit? -tapahtumassa Tiedekulmassa 29.10.2024. Katso keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/ZEJHy0d9GyQ?feature=shared

Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa. Mitä Yhdysvaltojen seuraavan presidentin kausi tarkoittaa Natolle, maailmantaloudelle ja maan kansainväliselle roolille? Viekö Kiina yhä enemmän Yhdysvaltojen huomiota? Onko Suomelle tai eurooppalaisille väliä, valitaanko presidentiksi Trump vai Harris? Näistä aiheista ovat keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund ja maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Lisäksi inserteissä kuultiin maailmanpolitiikan dosentti S.M. Amadaen sekä MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mari Karppisen näkökulmia Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan presidentinvaalien alla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Keskustelussa viitattu PEW-tutkimuskeskuksen kysely yhdysvaltalaisten ulkopolitiikan prioriteeteista: https://www.pewresearch.org/global/2024/04/23/what-are-americans-top-foreign-policy-priorities/ Podcast on nauhoitettu Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.10.2024.

Marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin. Millaisia ovat Yhdysvaltojen isot ja pitkät jakolinjat, ja miksi me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa voimakkaalta juuri nyt? Miten puolueet ja media ovat vaikuttaneet nykyiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin? Yhdysvaltojen jakolinjoista keskustelevat alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hakola, yliopistotutkija Niko Pyrhönen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi havaintojaan suoraan paikan päältä Yhdysvalloista ja insertissä kuullaan Helsingin yliopiston vierailevaa professoria Joshua C. Wilsonia. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut? -tapahtumassa Tiedekulmassa 15.10.2024. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/Qt5muEM5Vbc?feature=shared

Kuvallisuus on lisääntynyt arjessamme erityisesti sosiaalisen median kautta, ja siten myös yhteiskunnallinen osallistuminen muuttuu yhä visuaalisemmaksi. Millaista on kuvajournalistin ja somevaikuttajan työ alustojen, algoritmien ja tekoälyn ristipaineessa ajassa, jossa jokainen voi luoda ja jakaa kuvallista materiaalia? Entä miten kuvallisuuden lisääntyminen vaikuttaa demokratiaan? Työstä, vallasta ja demokratiasta kuvajulkisuuden aikana keskustelevat kuvajournalisti Emilia Anundi, sosiaalisen median vaikuttaja ja seksologi Joonas Pesonen sekä Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.9.2024 Poliittisen näkymisen vallankumous: Miten kuvat muuttavat demokratiaa? -tapahtumassa, joka oli Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman ImagiDem-tutkimushankkeen päätöstilaisuus. Katso koko tapahtuma tekstitettynä videotallenteena täällä: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=306793905

Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa? Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelun alussa mainittu kuvailluusio tästä: bit.ly/kuvailluusio Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/fxdHEXFqs64 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Kielten oppiminen on erilaista eri-ikäisenä: lapsen aivot ovat muovautuvassa tilassa, jolloin uusien taitojen omaksuminen on helpompaa kuin aikuisena. Kuitenkin myös aikuisten aivot voidaan saada lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan vaimentamalla tiettyjen kehittyneiden aivoalueiden toimintaa, kertoo kognitiotieteen professori Riikka Möttönen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, miten kielten oppimista voisi muuten tehostaa ja ovatko erilaiset kielten oppimiseen liittyvät myytit totta vai tarua. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/ayAWQ0rbbH0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Nykymaailman jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivoja enemmän kuin ennen ja toisaalta muistia on myös helpompi ulkoistaa erilaisille laitteille. Aivojen toiminta ei kuitenkaan muutu yhteiskunnan muutoksen nopeudella. Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sanna Koskinen keskustelee Jari Hanskan kanssa muistista ja muistamisesta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, mitä annettavaa aivovammojen kuntoutusmenetelmillä voisi olla kaikille ja miksi tanssi ja musiikki ovat hyväksi aivoille. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/6OwDx24zNE8 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134704&playerId=38521893&assetId=294989107

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea? EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla. Se on kuvattu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 21.5.2024. Tapahtuman koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134301&playerId=38521893&assetId=294339202

Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella. Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapio Puolimatka (kd.) sekä Dimitri Qvintus (sd.). Perussuomalaisten edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner joutui viime hetkellä peruuttamaan osallistumisensa. Keskustelun juontaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston EU-vaalipaneelissa, joka järjestettiin Tiedekulmassa 16.5.2024. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/eWXPbmHyAG0

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa? Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Maailma palaa! Miten käy EU:n? -tapahtumassa 14.5.2024.

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ

Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Rosa Kettumäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9TJe7fL_XNk Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä geenit kertovat terveydestä? -tapahtumassa 11.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Vaihdevuodet koskettavat puolta väestöstä, mutta oireita ei silti aina tunnisteta terveydenhuollossa. Moni nainen myös oireilee jo nelikymppisenä ennen varsinaisten vaihdevuosien alkamista. Helsingin yliopiston dosentti ja HUSin osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen kertoo, mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista ja kuinka niihin liittyviä erilaisia oireita voi hoitaa. Haastattelijana on Satu Sirkiä. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/AdRxZUgN7S4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/E70zuKhCKzc Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös siitä, millainen vaikutus sukupuolikromosomeilla on tautiriskiimme ja mitä tuhansien suomalaisten naisten terveystutkimuksesta paljastui. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/BAr76oK_n7k Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

ChatGPT ja muut suuret kielimallit ovat tulleet ryminällä ihmisten tietoisuuteen. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä sekä millä tavalla ne muuttavat työtä, ammatteja ja yhteiskuntaa. Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä työelämässä? Millaista työtä tekoäly voi korvata, entä mitä työtä se täydentää? Miten tekoälyn synnyttämä työelämän muutos vertautuu aiempiin teknologisiin muutoksiin? Keskustelemassa ovat historioitsija, yliopistotutkija Mona Mannevuo ja työelämäprofessori, Silo AI:n hallituksen puheenjohtajaja Tero Ojanperä sekä dekaani, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma. Juontajana on Anu Partanen. Podcast on nauhoitettu Miten tekoäly muuttaa työtä? -tapahtumassa Tiedekulmassa 6.3.2024. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/UvRpJ5iBKnU?feature=shared

Somealustat ovat lähes kaikkien arkea. Pieni joukko maailmanlaajuisesti toimivia teknologiayrityksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisia sisältöjä kulutamme päivittäin. Miten sosiaalisen median alustat ja niiden algoritmit vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiimme? Miten digijättien valta on rakentunut ja voidaanko sitä suitsia lainsäädännöllä? Digijäteistä keskustelevat professori ja mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta sekä tutkijatohtori Laura Savolainen ja yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Digijättien armoilla -tapahtumassa 8.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/qqp2IBL8Z8o

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/OIr3WaQM4ec

Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa? Kilpailevista tarinoista, propagandasta ja disinformaatiosta keskustelevat professori Hannu Juusola, professori Mervi Pantti ja väitöskirjatutkija Joonas Pörsti Helsingin yliopistosta. Juontajana on Helmiina Suhonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tarinoiden sota -tapahtumassa 6.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/o9HQaaNPk28

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, ja vaalikeskustelu käy kuumana. Onko vaalitenteissä puhuttu oikeista asioista? Äänestämmekö presidentinvaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai arvomaailmasta ja yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta? Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Timo Harjuniemi, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yliopistonlehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tieteiden yönä Presidentinvaalien loppukiri -tapahtumassa 25.1.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/wu33fP45fsA

Presidentinvaalit lähestyvät. Mitkä ovat vaaliasetelmat juuri nyt? Millaisessa tilanteessa ensi vuonna valittava uusi presidentti aloittaa kautensa? Millainen rooli presidentillä on ulkopolitiikassa ja arvojohtajana? Keskustelemassa ovat yliopistotutkija Jenni Karimäki, akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen uusi suunta -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.12.2023. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/Fi1wCYZhtjg?feature=shared

Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi. Mitä tiedämme Suomen luonnon ja lajien tilasta juuri nyt? Keskustelemassa ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen ja suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Keskustelun juontaa Mikko Jalo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomen luonto voi? -tapahtumassa 31.10.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/JrqcoYH8EIc Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Mikä on kansainvälisen politiikan kokonaiskuva? Miten nykyiset suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen asemaan ja ulkopolitiikaan? Entä millaisen hinnan Suomi joutuu maksamaan uusista kumppanuuksistaan? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohtaja Sinikukka Saari. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Susanne Salmi. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomi suurvaltojen puristuksissa -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.11.2023. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/CAw88X3O2TQ?feature=shared

Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi? Kaupungeista ympäristökriisien aikakaudella keskustelevat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi ja kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta sekä projektinjohtaja Susa Eräranta Helsingin kaupungilta. Keskustelua vetää Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lisää luontoa kaupunkiin? -tapahtumassa 1.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/PMd_X2cHQtM Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä keskustelussa eturivin tutkijat kertovat, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Mitkä toimet ovat oikeasti tehokkaita ja mitkä eivät? Metsistä keskustelemassa ovat Suomen ympäristökeskuksen professori, ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, suometsätieteen professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Tapahtuman juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä metsille pitäisi tehdä? -tapahtumassa 25.10.2023 Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=ut9wPdpCYq0 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat? Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilmakehätutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Akkuja, mutta millä hinnalla? -tapahtumassa 23.10.2023. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Long Playn yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/yYPS1Sodjgk

Suomen aikaisempaa Venäjä-suhdetta, keskinäisriippuvuuksia, puolueettomuutta ja kylmän sodan aikaa katsotaan nyt Nato-Suomen näkökulmasta. Miten menneitä selviytymisen strategioita ja päätöksiä pitäisi arvioida? Mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan suurimmat tabut? Keskustelemassa ovat viestinnän professori Anu Kantola, poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien vuoden 2024 presidentinvaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa. Tiedekulmassa tutkijat tulkkaavat Suomen ulkopolitiikan suuria linjoja HS:n Lauantaikerho-podcastin juontajien Emil Elon, Susanne Salmen ja Robert Sundmanin johdolla. Podcast on nauhoitettu Suomen ulkopolitiikan mustat aukot -tapahtumassa Tiedekulmassa 10.10.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/p9RB41PUpCY?feature=shared

Onnistutaanko Suomessa nostamaan koulutustasoa? Miten pelastamme suomalaisen tieteen? Entä saavutetaanko suuret tavoitteet TKI-toiminnan lisäämisessä? Tutkimus- ja koulutuspolitiikan suurista kysymyksistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä akatemiaprofessori Anu Wartiovaara. Juontajana on toimittaja Elina Lappalainen. Podcast on nauhoitettu Hallituksen tutkimus- ja koulutuspolitiikka -tapahtumassa Tiedekulmassa 12.9.2023.

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta? Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna. Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä? Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta. Pynnöniemen teksti Haamusärkyä ja uhkapuhetta: Venäjän hyökkäyssodan juurilla on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma. Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen Helsingin yliopistosta sekä työterveyshuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eira Roos. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? -tapahtumassa 18.4.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/AiS4HazzzeA Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt

Miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä? Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, psykiatrian professori Tiina Paunio sekä yliopistonlehtori Eino Partanen kertovat, miten mielestä pidetään huolta. Keskustelua vetää Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mielenhuoltoilta-tapahtumassa 13.4.2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/MT9ir17TSPE Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Mikä ilmastoteko on kaikkein tärkein? -tapahtumassa Tiedekulmassa 21.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/yM0PaSSoF_I

Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä? Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Veera Paananen. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miten estämme sosiaali- ja terveyspalveluiden romahtamisen? -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/RRLmvTYyl44

Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi. Mitä vaalien talouskeskusteluissa on jäänyt sanomatta? Onko Suomella suuri velkaongelma? Millaisella talouspolitiikalla ja teoilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan myös tulevaisuudessa? Miten maailmantalous vaikuttaa Suomeen? Vaikuttavaa talouspolitiikkaa ja vaalien talouskeskustelua ovat analysoimassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Köyhtyykö Suomi? -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/G0R5_YrpFL0

Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Viime vuosina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta sekä sen käyttämistä asiantuntijoista. Samaan aikaan suomalaisen oikeusjärjestyksen muutokset ovat vahvistaneet perustuslakivaliokunnan asemaa. Minkälaista kamppailua perustuslain tulkinnasta käydään ja mitkä tahot vaikuttavat tulkintaan? Kuinka suuri vaikutus medialla tai julkisella keskustelulla on? Entä millainen rooli on yksittäisellä asiantuntijalla? Perustuslaista, julkisuudesta ja politiikasta keskustelevat viestinnän tutkija Timo Harjuniemi, toimittaja Marko Junkkari, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Tilaisuuden alussa kuullaan esitys julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergiltä. Keskustelun juontaa Anu Partanen. Lue lisää perustuslakivaliokunnan suhteesta mediaan Timo Harjuniemen, Maija Dahlbergin ja Anu Kantolan artikkelista "Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen": https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Media, oikeus, politiikka -tapahtumassa 3.2.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/rZEqpRGIb78

Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista. Johtaako jännitteiden kasvu jonkinlaiseen ideologiseen kamppailuun tai uuteen kylmään sotaan? Mitä kamppailun panoksena on, mitkä ovat sen osapuolet ja millainen siitä tulee? Millä keinoin estetään tulevat vastakkainasettelut? Tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä keskustelevat yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, kansainvälisen politiikan tutkija Elina Sinkkonen ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Taistelu maailman suunnasta -tapahtumassa 31.1.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/5JcNPvS-6x0

Eri mittareiden mukaan demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Onko demokratia siis kriisissä? Entä millaisia kilpailijoita se kohtaa eri puolilla maailmaa ja miksi sitä haastetaan? Missä autoritaarisuus nostaa päätään, missä ovat demokratian vahvimmat linnakkeet ja valopilkut? Maailman demokratian tilaa analysoivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma, Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax, oikeuden ja globalisaation professori Jaakko Husa ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Itsevaltiaiden armoilla? -tapahtumassa 26.1.2023. Alkuperäiset grafiikat: V-Dem Institute, Democracy Report 2022, s. 12 ja s. 18 https://v-dem.net/media/publications/dr_2022.pdf Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/sQgzkdIaURc

Yhä useam­pi ih­mi­nen nä­kee näl­kää. Juu­ri nyt glo­baa­lia ruo­ka­krii­siä pa­hen­taa Ve­nä­jän hyök­käys Ukrai­naan. Taus­tal­la on kui­ten­kin suu­rem­pia ke­hi­tys­kul­ku­ja: il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­non köyh­tymi­sen ta­kia koko ruu­an­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä on mie­tit­tä­vä uu­del­leen, pi­kai­ses­ti. Mi­ten ruo­ka­krii­si rat­kais­taan? Mitä syöm­me tu­le­vai­suu­des­sa ja kuin­ka ruo­kam­me tuo­te­taan? Ruokajärjestelmän tulevaisuutta Tiedekulmassa pohtivat kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori Hanna Tuomisto ja tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta sekä kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa ulkoministeriöstä. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tulevaisuuden ruoka -tapahtumassa 28.11.2022 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izH45eNGhG4 Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/suunnanmuutos

Miten valtio pystyisi ratkomaan paremmin ympäristökriisejä? Kuinka koko yhteiskunta muutetaan kestävämmäksi niin, ettei kukaan jää jalkoihin? Keskustelun alussa kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Hussein al-Taee (sd.). pohtivat juontaja Hanna Nikkasen johdolla, vesittääkö lobbaus ja lyhytnäköinen äänten kalastelu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen keskustelee poliitikkojen kanssa siitä, kuinka energiamurros toteuttaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin. Yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta haastaa poliitikot huomioimaan paremmin tulevat sukupolvet päätöksenteossa. Helsingin yliopiston professori Janne Hukkisen kanssa poliitikot keskustelevat mm. demokratian ja kansalaisten oikeusturvan säilymisestä kroonisten kriisien aikakaudella. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kohti kestävää yhteiskuntaa -tapahtumassa 30.11.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/suunnanmuutos Katso keskustelu videona: https://youtu.be/gR4hMNRF_1A

Mil­lai­nen on tu­le­vai­suu­den ta­lous, joka ot­taa ny­kyis­tä pa­rem­min huo­mioon maa­pal­lon ra­jal­li­set re­surs­sit? Onko ta­lous­kas­vua ja ym­pä­ris­tö­krii­sien hi­das­ta­mis­ta mah­dol­lis­ta yh­dis­tää? Tiedekulmassa kes­kus­tel­laan sii­tä, mik­si ja mi­ten ta­lous­jär­jes­tel­mäm­me pi­tää muut­tua ym­pä­ris­tö­krii­sien myö­tä. Tulevaisuuden kestävää taloutta pohtivat taloustieteilijä Sixten Korkman, Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, tutkijatohtori Tero Toivanen Helsingin yliopistosta sekä yliopistotutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/Dl0YdBpTwo4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten käy kapitalismin? -tapahtumassa 24.11.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Suunnanmuutos -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ilmasto-ja-luonnon-monimuotoisuus/suunnanmuutos

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä. Mikä on sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuus? Ovatko ihmisoikeudet rapautumassa? Onko luottamus yhteistyöhön mennyt? Näistä aiheista puhuttiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan tapahtumassa. Keskustelemassa ovat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen ja eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori. Juontajana on Anu Partanen Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.11.2022. Katso video tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/8VR5suCJknA

Miten seuraavan hallituksen pitäisi edistää koulutusta, tutkimusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa? Mikä on istuvan hallituksen perintö? Millaisia koulutuslupauksia kansanedustajat antavat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja? Tiedekulma podcastin politiikka-extrassa mukana viiden suurimman puolueen kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.), Hanna Kosonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puisto (ps.) ja Paula Risikko (kok.). Keskustelua vetää toimittaja Elina Lappalainen. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=197626511 Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Thinkfest Päättäjäfoorumia. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 8.11.2022.

Millaiset kriteerit ja käytännön realiteetit vaikuttavat siihen, ketä studioon ja haastatteluihin pyydetään? Miten kiihtyvä uutissykli ja median erilaiset formaatit vaikuttavat asiantuntijoiden valintaan toimituksissa? Mediasta ja asiantuntijoista Tiedekulmassa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Ylen tuottaja Helmiina Suhonen ja Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelua vetää tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Keskustelu on osa Näin popularisoin tiedettä -viikkoa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 4.11.2022. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/65U0wksI4uE

Vuoden 2022 tapahtumat ovat nostaneet toistuvasti esiin kysymyksiä siitä, missä kulkevat eurooppalaisen yhteisön ulkoiset ja sisäiset rajat. Ukrainalaisten laajamittainen auttaminen on tehnyt näkyväksi sen, miten eri tavalla Euroopassa on suhtauduttu sodalta turvaa hakeviin. Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Näistä aiheista puhuttiin Tiedekulman ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Pinnalla-sarjan tapahtumassa. Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Insertissä kuullaan EuroStorie-huippuyksikön väitöskirjatutkija Laura Sumaria. Juontajana on Anu Partanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 19.10.2022. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9qGBJmlb89E

Yhä useammat yhteiskuntamme perustoiminnot ovat riippuvaisia satelliiteista – aina arkisista kännykkäsovelluksista kriittiseen infrastruktuuriin. Samalla kehittyvä avaruusteknologia tarjoaa meille apua kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen. Miten Suomesta tuli maa, joka on 2020-luvulla vahvasti mukana avaruustutkimuksessa ja -liiketoiminnassa? Millaisia riskejä avaruudessa tapahtuvilla häiriöillä voi olla meille kaikille? Miten häiriöihin tulisi varautua? Avaruuden yhteiskunnallisesta merkityksestä keskustelevat Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen, Reaktorin avaruusliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha-Matti Liukkonen, työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Maija Lönnqvist sekä Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?playerId=38521893&eventId=187707911 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten avaruus vaikuttaa yhteiskuntamme toimivuuteen? -tapahtumassa 23.9.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Katse ylös -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-teknologia/katse-ylos