Filtrer par genre
Sukella musiikin kiehtovaan maailmaan Teoston podcastissa. Kuuntele millaisista tarinoista ja kokemuksista suosikkibiisit ovat syntyneet. Jaksoissa kotimaiset musiikintekijät kertovat myös vinkkejä ja oppejaan musiikkialalle hakeutuville. Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Yhteydenotot: teostory@teosto.fi
- 85 - Goldielocks: ”Melodia on kuningas”
Goldielocks eli Ella Mäntynen on tähdännyt artistiksi ja biisintekijäksi lapsuudestaan lähtien. 24-vuotiaana hän on jo ehtinyt paljon: hän on tehnyt biisejä monissa eri maissa sekä tehnyt suurimman englanninkielisen suomalaisen radiohitin 15 vuoteen.
Goldielocks nousi suomalaisten tietoisuuteen UMK:n kakkossijalla keväällä 2025. Made of -kilpailukappaleesta (säv. & san. Ella Mäntynen, Lauri Mäntynen, Topi Kilpinen) tuli hitti, joka ylsi radioiden soitetuimmaksi suomalaiseksi englanninkieliseksi kappaleeksi 15 vuoteen.
Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Mäntynen kertoo, kuinka hän on tähdännyt itse kappaleensa tekeväksi artistiksi lapsuudestaan lähtien. Hän korostaa musiikkinäkemyksensä muovautumisessa vanhempiensa roolia. Isä kuuntelutti Jethro Tullia ja Pink Floydia, äiti Patti Smithiä ja Janis Joplinia. Musiikkiluokkalaisena Mäntynen löysi itse David Bowien. Isä puolestaan opasti biisinkirjoitukseen antamalla akustisen kitaran ja kokoomateoksen Bob Dylanin sanoituksista.
Pop- ja rockhistorian legendaariset tekijänimet ovat nostaneet riman korkealle Mäntysen omassa tekemisessä. Jälki on jäänyt. Toki tämänkin asetelman voi kääntää positiiviseksi.
”Ei ehkä trauma, mutta loputon riittämättömyyden tunne, koska eihän sille tasolle välttämättä koskaan ehkä pääsemään itse. Aina on vara parantaa!”, hän kertoo naurahtaen.
Lapsena myös Mäntystä kymmenisen vuotta vanhemmat lapsi- ja teinitähdet Miley Cyrusista Demi Lovatoon ja Justin Bieberistä Taylor Swiftiin vaikuttivat omaehtoisilta ja toimivat tärkeinä esikuvina.
Perhe on yhä tärkeä Mäntyselle, sillä läheisin biisintekopari on hänen veljensä Lauri. Mäntynen kokee, että he täydentävät toisiaan: kitaristiveli on musiikin maisterina koulutetumpi, mutta hän suhtautuu avoimesti Ellan ehdotuksiin, jotka saattavat tulla tavallisimpien lainalaisuuksien ulkopuolelta. Myös yhteinen esteettinen näkemys soundimaailmasta helpottaa yhteistyötä.
Sisarukset ovat tehneet yhdessä paljon biisejä, ja yhdessä he myös muuttivat uraa luodakseen myös taannoin Berliiniin. Joensuussa kasvanut Mäntynen on muuttanut musiikkityön perässä jo lukioikäisenä Helsinkiin ja parikymppisenä Berliiniin. Nykyisin hän asuu Pariisissa. Biisisessioita hän on lisäksi tehnyt muun muassa Kööpenhaminassa, Los Angelesissa, Lontoossa ja Tukholmassa.
”Kansainvälistä uraa tehdäksesi sun on oltava pelipaikoilla, tai ainakin sulla pitää olla yhteydet niihin pelipaikkoihin.”
Jo varhain iskostetut Dylan-ihanteet ovat biisinteon prosessissa läsnä, mutta viime aikoina ”ruotsalaisempi”, melodiaa suosiva tapa on korostunut tekemisessä ilman, että tekstin tarinallisuus katoaa.
”Melodia on mun mielestä se ykköskuningas, koska lyriikkaa pystyy kuitenkin jumppaamaan.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 19 Dec 2025 - 1h 26min - 84 - Tuomari Nurmio: ”Hittihakuisuus on vaarallista”
On helpompi kirjoittaa lauluja kuin olla kirjoittamatta. Näin puhuu Teoston Säv. San. Sov. -podcastissa suomenkielisen rockmusiikin uranuurtaja, 1970-luvun lopulta saakka aktiivisesti lauluja kirjoittanut ja levyjä julkaissut Tuomari Nurmio.
”Hittihakuisuus on mun mielestä aika rasittavaa ja vaarallista. Se rajoittaa heti sitä omaa kuviota.”
Tuomari Nurmion pitkällä uralla on ollut monia eri kuvioita, mutta spontaanius, luontevuus ja omien juurien tiedostaminen ovat olleet tärkeitä ohjenuoria. Ei ole sattumaa, että Hannu Nurmio eli Tuomari Nurmio ja Dumari on tehnyt paljon lauluja Helsingistä. Hän kasvoi Kalliossa ja Töölössä sekä kohtasi 1960-luvulla ajankohtaiset ilmiöt Elviksestä folkmusiikkiin, vasemmistoradikalismiin ja päihderiippuvaisiin sotaveteraaneihin. Kaikuja niistä kaikista kuuluu hänen lauluissaan. Musiikki veti Nurmiota puoleensa niin radiosta kuultuna kuin muutaman oman levynkin voimin jo lapsena.
”Jossain vaiheessa sain valita, saanko fillarin vai sähkökitaran.”
Nurmio valitsi kitaran. Se on vienyt eteenpäin kuin liukkaasti liikkuva polkupyörä, elämänmittaiselle seikkailulle musiikin parissa. Se, että biisinteko ylipäänsä alkoi, oli eräänlainen välähdys- Nurmio toki tiesi, että Beatles ja Rollarit tekivät biisinsä itse, mutta asia oli helpompi tajuta kitaraa rämpyttävän Bob Dylanin kautta. Läpimurtokappale oli omasta vanhasta runosta muotoiltu Valo yössä.
”Tajusin, että näitähän voi tehdä itsekin. Olen tehnyt kaikki biisit ja kaikki levyt omilla ehdoillani.”
Kun Nurmio alkaa tehdä uusia biisejä, hän miettii yhtä kappaletta isompia kokonaisuuksia. Useimmiten albumia, jota varten on usein alusta lähtien myös jonkinlainen kansi-idea.
”Jos se (alkuperäinen idea) muuttuu matkan varrella, niin sitten se muuttuu.”
Tuomari Nurmio on oikeasti opiskellut oikeustieteen loppututkinnon.
”Ei siitä muuta hyötyä ole kuin se, että voi vähän rehvakkaammin käyttää tuota nimeä.”
Vaikka Tuomari Nurmio onkin tehnyt monenlaisia levytyksiä parodisesta swingistä laulettuun rautalankaan, tangosta balkanilaispoljentoon, bluesiin, folkiin ja vaikkapa stadilaiseen räppiin, hänellä on kuitenkin selkeä ja yksinkertainen kuva siitä, mistä kappale muodostuu.
”Koen, että biisissä on sanat, sävelmä ja riffi.”
Ne määrittävät biisin. Nurmio päättää etukäteen, millä tyylillä laulut toteuttaa ja mikä on niiden aihemaailma. Biisintekijänä asenteessa on eroa riippuen siitä, kirjoittaako hän rakkauslauluja, murhaballadeja vai sotaa käsitteleviä juttuja. Muitakin periaatteita on.
”Jos mun pitää valita omaperäisen ja luontevan vaihtoehdon välillä, valitsen epäröimättä luontevan.”
Se ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen kanssa, että omaan ja omaehtoiseen pitää pyrkiä.
”Mieluummin vaikka huono, kunhan se on oma.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 05 Dec 2025 - 1h 17min - 83 - Santeri Kauppinen, MD$: ”Musiikin tekeminen on taian luomista”
Santeri Kauppinen eli MD$kertoo Säv. San. Sov. -podcastissa, mitä kaikkea on vaatinut kuusi Grammy-ehdokkuutta poikinut kansainvälisen uran luominen ja oman ammattitaidon kehittäminen sille tasolle, että biisejä pääsee tekemään Burna Boyn kaltaisille tähdille.
Santeri Kauppinen kasvoi kodissa, jossa kuunneltiin paljon musiikkia. Rumpali-isän jalanjäljissä myös poika alkoi soittaa kerrostalokodissa sähkörumpuja ja soitti myös kitaraa. Sitten tuli hiphop ja vei nuoren pojan mukanaan.
Vuonna 1992 syntynyt Kauppinen on ala-asteikäisestä lähtien kasvanut Suomessa, jossa on tehty suomenkielistä räppiä tosissaan. Fintelligens oli varhainen vaikuttaja, ja pian Kauppinen räppäsi itsekin. Omaa korvaa miellyttäviä taustoja ei noin vain saanut oman räppäyksensä taustalle, joten Kauppinen kiinnostui tekemisestä itse.
”Yläasteen jälkeen se lähti ihan maanisille reiteille. Aikaa kului aamusta yöhön ja yöt läpeensä. Ne oli pitkii päivii.”
Tällä Kauppinen tarkoittaa instrumenttinsa, eli tietokoneen käyttämisen harjoittelua ja haltuunottoa. Oppi meni perille, sillä 2010-luvun alussa Kauppinen elätti itsensä Mikael Gabrielin keikka-dj:nä sekä yhä enemmän myös musiikkia tehden. Vähitellen hän pääsi tekemään musiikkia nouseville nimille kuten JVG:lle.
Viime vuosina Kauppinen on paitsi tehnyt musiikkia ja tuottanut Suomessa esimerkiksi Ege Zulua ja Palefacea, myös kansainvälisesti tunnettuja ja suosittuja artisteja, kuten Burna Boyta ja Megan Thee Stallionia. Vaikka kellarin pimeydestä on kiivetty kirjaimellisesti omaan maisemakonttoristudioon ja Los Angelesin aurinkoonkin, on musiikin tekemisessä Kauppisen mielestä kyse aina samasta asiasta.
”Samaa asiaa siinä tavoitellaan edelleen. Musiikin tekeminen on sellaista taian luomista.”
Vuosien kuluessa Kauppinen kertoo kehittyneensä sekä tekniikassa että omassa osaamisessaan. Nykyisin voi olla ”himassa läppäri sylissä” ja saada aikaan monenlaisia juttuja. Sen, mitä hän haluaa mielessään kuulla, hän pystyy tavoittamaan nykyisin entistä helpommin.
Santeri Kauppinen haki yhteistyökumppaneita Suomen ulkopuolelta aluksi siksi, ettei täällä ymmärretty hänen kokemuksensa mukaan vaikkapa Britanniasta tai Yhdysvalloista omaksuttua muodikasta soundia, jota hän halusi tehdä. Kauppinen tunsi olevansa kuin häkissä, jossa ei saanut toteuttaa itseään haluamallaan tavalla.
Ensimmäinen englantilainen artisti, jonka kanssa Kauppinen teki musiikkia, oli Danny Seth. Hän onnistui tekemään kansainvälisen läpimurron niin, että Kanye Westin ja Pharrell Williamsin tuotantotiimit olivat yhteydessä Iso-Britanniaan. Myös Kauppinen niin sanotusti löydettiin.
Sessioita on riittänyt ja hittejäkin tullut jopa niin, että Kauppinen on ollut kuudesti ehdokkaana Grammy-palkinnon saajaksi. Viimeisin ehdokkuus pamahti parhaasta globaalin musiikin albumista Burna Boyn heinäkuussa 2025 ilmestyneen No Sign of Weakness -albumin myötä.
Säv.San.Sov. -podcastissa Kauppinen avaa omaa rooliaan, sessioiden hierarkioita nimekkäiden tekijöiden kanssa ja muita käytännön asioita, jotka liittyvät kansainvälisiin biisintekosessioihin. Kauppinen antaa myös vinkit uusille tekijöille musiikkinsa esille saamiseen, ehkä jopa kansainvälisesti.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 27 Nov 2025 - 1h 01min - 82 - Aulikki Oksanen: ”Runo valitsee kirjoitusprosessissa, onko se laulullinen”
Sanoittaja Aulikki Oksanen on kirjoittanut laululyriikkaa seitsemällä vuosikymmenellä. Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa hän lausuu yhden tunnetuimmista sävelletyistä runoistaan.
Kun Aulikki Oksanen oli 5-vuotias, vanhemmat olivat lähdössä kylään ja kehottivat Aulikkia lähtemään heti mukaan. Tämä vastasi, että ei voi lähteä, koska runo on kesken. Vanhemmat odottivat, kunnes runo valmistui. Oksanen muistaa tämän 76 vuotta myöhemmin taiteilijakodissaan Helsingin Vuosaaressa.
”Koin, että minulla on oikeus kirjoittaa.”
Vanhempien kannustus ja rakkaus ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen taiteilijauran. Oksanen kokee, että varhain saatu tuki kantaa edelleen. Jo vähän yli 20-vuotiaana Oksanen oli palkittu esikoiskirjastaan, hän oli näytellyt pääosaa Lapulaismorsian-elokuvassa, ollut mukana Ylioppilasteatterin Lapualaisooppera-esityksessä sekä alkanut kirjoittaa runoja sävellettäväksi. Niistä monista tuli Love Recordsin julkaisuina suomalaisten 1960-lukua määrittäviä klassikkolauluja.
”1960-luku oli elämäni dynaamisin ja hehkuvin vuosikymmen.”
Oksanen kiteyttää, että hänen sukupolvensa kansainväliseen liikehdintään ja aiemman maailmanmallin kyseenalaistamiseen vaikutti ennen kaikkea Vietnamin sota. Se herätti kysymään, miksi.
”Joihinkin asioihin saatiin vastaus, joistakin on ajankohtaista kysyä sitä edelleen.”
Oksasen laululyriikassa on sekä konkreettisia, yhteiskunnallisia teoksia, kuten esimerkiksi 1960-luvun naisten tiukan aborttioikeuden inspiroima Tehkää jotain Johannalle!. Näiden vastapainoksi on sellaisia ikivihreitä, kielikuvilla lastattuja rakkaustekstejä kuin Sinua sinua rakastan sekä Puhu minulle rakkaudesta.
Oksanen ei kuitenkaan tee eroa kahden tyylilajin kesken. Ne molemmat ovat syntyneet samassa päässä, ja toteaa myös kaikkien ihmisten elävän yhteiskunnallisten ilmiöiden keskellä ja kokevan silti henkilökohtaisia tunnemyrskyjä, rakkautta ja pettymyksiä.
”Kirjoitan kaikista niistä aiheista, joista mun sielu päättää kirjoittaa.”
Oksanen on kertonut Sinua, sinua rakastan -tekstin syntyneen ulkomaanmatkalla rakastetun, ohjaaja Mikko Niskasen kanssa. Hänestä on taiteilijalle ilmiselvä lähtökohta, että tämä uskaltaa olla rehellinen ja avoin ja kirjoittaa tunteensa – muutenhan ne jäävät ilmaisematta.
”Kyllähän se runoilijalta vaatii rohkeutta, että ilmaisee omat tunteensa. Runo valitsee kirjoitusprosessissa, onko se laulullinen vai lähestyykö se proosaa.”
Oksasen työmetodit ovat vaihdelleet. Pääasiassa hänen kirjoittamiaan runoja on sävelletty, mutta kokemusta on myös päinvastaisesta työjärjestyksestä. Esimerkiksi Sibeliusta säveltäessään Oksanen teki tarkkaa käsityötä kuin räätäli ja käytti yhden kuukauden sanoituksen tekemiseen.
”Miten voi tehdä kuninkaalle takin, joka ei kinnaa kainaloista?”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 14 Nov 2025 - 1h 11min - 81 - Jenni Kinnunen, Tinyhawk & Bizzarro: ”Tärkeintä on aloittaa, jatkaa ja tehdä valmiiksi”
Kitaristi ja säveltäjä Jenni Kinnunen on säveltänyt ja julkaissut Tinyhawk & Bizzarro -yhtyeelleen instrumentaalimusiikkia jo kahden runsaasti arvostelusuosiota keränneen albumin verran.
Tinyhawk & Bizzarro on tehnyt kaksi albumia, jotka ovat keränneet viiden tähden arvosteluja sekä tuoneet Jenni Kinnuselle Teosto-palkinnon sävellyksistä ja koko ryhmälle sovituksista (esikoisalbumi Nekorok julkaistiin 2023, Teosto-palkinto 2024). Tuorein albumi Neko-A-Sekai ilmestyi syksyllä 2025.
Pohjois-Savossa majaansa pitävä Jenni Kinnunen tekee kehuttua ja palkittua instrumentaalimusiikkia, jossa pääsoitin on sähkökitara. Onkin yllättävää, että hän ajattelee musiikin äänet pianon koskettimiston kautta.
Pianoa hän soitti lapsena, mutta ankara opettaja sai jopa juoksemaan ekaluokkalaisena karkuun äitiä parkkipaikalla. Soittotunnille ei ollut halua mennä. Kun piano vaihtui kitaraan, soittotunnit alkoivat jälleen maistua.
Serkun kaseteilta kuullut Madonna ja New Kids on the Block, piano, Nirvanaan ihastuminen, klassinen kitara, musiikkilukio ja lopulta opinnot Turun Taideakatemiassa. Kinnusen tie musiikin tekijäksi on ollut monipolvinen.
Kinnunen alkoi säveltäää Tinyhawk & Bizzarrolle musiikkia soitettuaan kitaraa Rosita Luun yhtyeessä. Siirtymä oli Kinnusen mukaan pitkä ja hidas.
”Solistista musiikkia taidemusan puolella aina soittaneena solistinen tarinankertojan rooli oli minulle tutumpi kuin bändisoittajan rooli.”
Jenni Kinnunen haki sopivaa soittajakokoonpanoa omille sävellyksilleen jopa kymmenen vuoden ajan. Bizzarro-yhtyeen kanssa asiat loksahtivat kuitenkin kohdalleen heti ensimmäisissä treeneissä.
Se, että Kinnunen sai pitkään valmistelemansa sävellykset valmiiksi yhtyeensä Nekorok-ensilevytystä varten, johtui Espoon Omnian puuseppäkoulutuksen aikana tulleesta oivalluksesta.
”Heti ensimmäisenä päivänä oli selvää, että totta kai voi tehdä valmiiksi asioita, vaikka ei osaa tai ei tiedä, mitä on tekemässä. Prosessi tuli tutuksi ja sen sietäminen, että ei ne biisit tule oikeasti koskaan valmiiksi. Tämä riittää. Tämä on ihan hyvä, mennään tällä!”
Tärkeä ulottuvuus Kinnusen musiikinteossa on myös se, että hänen melodioihinsa ja kitaransa sointiin vaikuttavat ehkäpä muita kitaristeja enemmän laulajat. Instrumentaalimusiikin tekijöille Kinnusella on selkeä ohje siihen, miten musiikkia saa esille:
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 04 Nov 2025 - 39min - 80 - Jonas Olsson: ”Musanteko on kokonaisvaltainen juttu”
Jonas Olsson säveltää ja tuottaa ja toimii monin tavoin popmusiikin takaosana. Etuosa merkitsee hänen sanastossaan esiintyjää. Useiden hittilevyjen teossa mukana ollut Olsson uskoo kokonaisvaltaisen näkemyksen ja ahkeruuden voimaan.
”Musiikissa on etuosa ja takaosa. Mä olen se takaosa.”
Jonas Olsson tarkoittaa tällä, että popkappaleiden esittäjä näkyy ja kuuluu kuulijoille. Hän on etuosa. Takaosassa ovat biisintekijät, säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat. Olssonin työnkuva takaosana on moninainen. Siihen kuuluu luovan biisinteon lisäksi myös managerointia, A&R-töitä ja studioyrittäjyyttä.
”En keikkaile, mutta teen oikeastaan kaikkea muuta.”
Olsson on yksi 2020-luvun menestyneimmistä suomalaisista biisintekijöistä ja tuottajista. Hän oli esimerkiksi kahtena vuonna peräkkäin tekemässä kaupallisten radioiden kuunnelluimmiksi nousseita kappaleita, Bessin Ram Pam Pamia (säv. & san. Bess, Jonas Olsson, Tomi Saario) ja Kuumaan Ylivoimainen-biisiä (säv. & san. Aarni Soivio, Johannes Brotherus, Jonas Olsson, Joonas Luhtavaara). Biisit syntyivät kuten muutkin, yhteistyönä ihmisten kesken.
Musiikin tekemisessä moniroolisuus on Olssonille selkeää. Vaikka tehtävänimike vaihtuu, hän kokee aina olevansa musiikin äärellä joko luomassa tai kommentoimassa jo luotua.
”Musanteko on kokonaisvaltainen juttu.”
Viime vuosina Olsson on ollut niin työllistetty, että biisejä kirjoittaessaan hän on tiennyt, mihin tarpeeseen ne tehdään. Hän on kuitenkin alkanut tehdä myös hassuttelukappaleita ja omia suomenkielisiä sanoituksia pöytälaatikkoon.
”Ihan että pysyy se lapsenomainen innostus tekemiseen.”
Olsson lainaa podcastissa paljon hittejä säveltänyttä Risto Asikaista, joka on sanonut, että biisintekijän pitää olla tietoinen niin muuttumattomista kuin muuttuvista asioista musiikissa.
”Ja jos aikoo tehdä pitkän uran, erikoistaidot eivät voi olla muuttuvien asioiden hallitsemisessa.”
Mitä muuttumattomat taidot sitten ovat? Näitä ovat ne hankalasti määriteltävät lainalaisuudet siitä millaiset kappaleet, aiheet ja niiden esittäjät toimivat vuodesta ja genrestä toiseen.
”Se kiinnostaa aina, jos vaarallinen artisti laulaa turvallisesta asiasta. Tai turvallinen artisti laulaa vaarallisesta.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 21 Oct 2025 - 44min - 79 - Elastinen: ”Metsästän fiilistä, jonka saa aikaan hyvän biisin tekeminen”
Elastinen perusti ystävänsä Iso-H:n kanssa 90-luvun lopulla Fintelligensin, joka aloitti käytännössä uuden ajan suomenkielisen rapin historian. Elastinen on tehnyt pitkän uran ja laajentanut onnistuneesti sekä tekemisensä muotoa että musiikkinsa tyyliä.
Elastinen eli Kimmo Laiho on tehnyt pitkän uran Fintelligensin kanssa ja sooloartistina. Hän on ollut edelläkävijänä kasvamassa suomenkielisten räppääjien joukossa samaan tapaan kuin 1970- ja 1980-luvuilla aloittaneet rap-pioneerit Yhdysvalloissa. Itse asiassa Elastinen pyrkii samaan kuin he:
”Haluan ajatella, että olen ensimmäinen suomalainen kuuskybänen räppäri.”
Nuori Elastinen oli musiikkia harrastavan perheen lapsi. Hän eteni muskarista musiikkiopistoon klassinen kitara pääinstrumenttinaan ja suoritti teoriakurssit 3/3-tasolle asti. Osittain samaan aikaan perinteisen musiikkipolun tarpomisen kanssa kaikui jo katujen kutsu: hip hop-kulttuurin kolmesta lajista teini-Kimmo kävi läpi graffitit ja breakdancen, ennen kuin hänestä tuli MC Elastinen.
Vuonna 1998 Elastinen ja Iso-H eli Henrik Rosenberg perustivat Fintelligensin, jonka voi katsoa aloittaneen suomenkielisen rapmusiikin ensimmäisen aallon 1980-luvun lopussa aloittaneiden huumoriryhmien, kuten Raptorin jälkeen.
Elastinen kuvailee, kuinka kaksikko aloitti suomenkielisten riimien kirjoittamisen Ranskassa, osittain vaikuttuneena paikallisesta vahvasta rap-kulttuurista ja osittain siksi, että englanninkieliset nuoret kysyivät, miksi suomalaiset eivät räppää suomeksi.
Niin, miksipä ei – jo kokeilu saman tien oli ”sen vuoden hauskin 15-minuuttinen”.
”Tuntui heti, että me ei olla ikinä keksitty englanniksi näin hyviä juttuja!”
Suomessa pitkä ura on tarkoittanut Elastiselle musiikkityylin laajentamista. Hän on tehnyt areenakeikkoja, esiintynyt festivaalien päälavoilla, osallistunut Vain elämää-tv-ohjelmaan kahdesti sekä tehnyt duettoja monien laulajien, muun muassa Johanna Kurkelan ja Jenni Vartiaisen kanssa. Hittejä on syntynyt jo neljällä vuosikymmenellä.
Biisintekoprosessi on tietysti muuttunut monella tavalla. Projektista riippuen prosessi on edelleen alkuaikojen tapaan riimien kirjoittamista yksin ja joskus taas tuntuu juuri oikealta jakaa tekemisen ilo muiden kanssa. Hittejä tulee, jos on tullakseen.
”Metsästän sitä fiilistä, jonka saa aikaan hyvän biisin tekeminen. En metsästä välttämättä sitä tulosta. Lompakko pitää jättää kauas studiosta. On väärä motivaatio tehdä biisejä silleen, että mikä miellyttäis jengiä”, hän sanoo.
Tärkeää on leikkisyys. Elastinen aloittaa studiopäivät useimmiten tekemällä biittejä puhtaalta pöydältä, koska se hauskinta mitä voi olla.
”Uskon, että se on pelastanut minut siltä, että saisin itseni jotenkin ammatillisesti uuvutettua tällä työllä.”
Tekstien kirjoittamisessa on valitettavasti ollut ahdistavampiakin kokemuksia. Kun itse on itselleen ankarampi kuin kukaan, se on johtanut takalukkoon, jossa tuomitsee itsensä ennen kuin ehtinyt saada paperille mitään.
”On huijattava itseään niin, että laskee rimaa ihan vähän.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 10 Oct 2025 - 1h 08min - 78 - Esa Pulliainen: ”Vaikeinta on saada melodian kauneus esiin yksinkertaisin keinoin”
Agents-yhtyeen johtaja Esa Pulliainen tunnetaan paitsi rautalankakitaran mestarisoittajana, myös sovittajana. Hänen työnsä ansiosta kymmenet Rauli Badding Somerjoen, Topi Sorsakosken, Jorma Kääriäisen ja Ville Valon levytykset ovat tärkeä osa suomenkielisen musiikin kulttuurihistoriaa.
Lapsena musiikki tarttui ensin radiosta, sitten tulivat pianotunnit ja lopulta isoveljen koulun veistotunnilla rakentama sähkökitara. Siinä askelmat, joita pitkin Esa Pulliainen aloitti taipaleen kohti maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista musiikkiammattilaisuutta. Pulliaisen suurin elämäntyö on Agents-yhtye.
Esa Pulliainen on tehnyt liki 50 vuoden uran kitaristina, rautalankakitarasoundin jalostajana sekä sovittajana. Suomalaisten rakastamiksi ikivihreiksi ovat nousseet kymmenet erityyliset kappaleet, jotka ovat hänen Agentsille sovittaminaan, sähkökitaralla tulkitseminaan sekä Rauli Badding Somerjoen, Topi Sorsakosken, Jorma Kääriäisen ja Ville Valon laulamina nousseet legendaluokkaan. Pulliaisen käsittelyssä italialaisista iskelmistä, 1960-luvun beat- ja rock’n’roll -biiseistä ja slaavilaisista laulelmista on tullut omanlaisensa suomalaisuuden soundtrack.
Jo ensimmäisessä laajaa huomiota saaneessa levytyksessään vuonna 1979 (Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät -yhtyeen parikymppisenä kitaristina) hän otti isoa roolia muun muassa Valo yössä- ja Aavaa preeriaa -hittien sovittajana. Tennistossusoundi-dogman ihanteita olivat kevyt ilmaisu, pienet volyymit ja se, ettei studiossa haluttu käyttää kovinkaan monia raitoja.
”En halunnut, että se on mitenkään liian massiivista”, Pulliainen kiteyttää.
Tämä näytti suunnan Pulliaisen työlle muun muassa Somerjoen kappaleiden sovittajana 1980-luvun alkupuolella sekä sen jälkeen Pulliaisen Agentsille kaivamien laulujen sovittajana.
”Vaikeinta on saada yksinkertainen melodia, sen kauneus esiin yksinkertaisin keinoin.”
Pulliaisen mielestä yksinkertaisen melodian tuominen esiin niin soittamalla kuin sovittamallakin vaatii paljon. Se on toki myös palkitsevaa. Hiomisen, harkinnan ja etsimisen tavoite on saada tuotua sävellyksen hienous esille mahdollisimman sisäistyneesti ja kunnioittavasti.
”Olen alkanut ymmärtää klassisen musiikin soittajia, viulisteja ja pianisteja, jotka treenaavat samoja melodioita vuodesta vuoteen ja päivästä päivään.”
Säveltäjänä Esa Pulliainen on tehnyt musiikkia tilauksesta esimerkiksi tv-ohjelmiin tai elokuviin. Varsinaisesti hän pitää omana juttunaan kuitenkin nimenomaan sovittamista.
”Se on alkemiaa.”
Erityistä alkemiaa oli projektissa, jossa Pulliainen sovitti ehjiksi kappaleiksi vanhalta kasetilta Rauli Badding Somerjoen julkaisemattomia sävellyksiä. Se oli vaativa, mutta antoisa ja palkitseva rakennusurakka, jossa Somerjoen hyräilemät ja käsillään tahtia hakkaavat demoversiot kasvatettiin isoksi ilmiöksi vuonna 2019, kun Agentsin solistina lauloi Ville Valo.
Yllättävä aluevaltauskin löytyy. Musiikillisia tutkimusmatkoja Pulliainen on tehnyt vanhoin keinoin toteuttamansa kokeellisen elektronisen musiikin, nauhamusiikin tekemisellä. Siihen on liittynyt säveltäminen, äänien etsiminen ja käsityö kirjaimellisesti editointinauhaa leikkaamalla.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 30 Sep 2025 - 48min - 77 - Sanna Salmenkallio: ”Osa ammattitaitoa on, että ymmärtää speksit”
Sanna Salmenkallio on palkittu elokuva- ja teatterisäveltäjä. Teoston Säv. San. Sov. -podcastissa hän kertoo, pitkästä urastaan elokuvien, tanssin ja teatterin parissa.
Sanna Salmenkallio tekee kansainvälistä uraa elokuvasäveltäjänä. Hänet on palkittu muun muassa neljällä Jussi-palkinnolla, pohjoismaisella Harpa-elokuvapalkinnolla sekä Kulttuurin Suomi-palkinnolla. Hän työskentelee myös muun muassa näytelmien ja tanssiteosten äänisuunnittelijana sekä tekee musiikkia yhdessä irakilaistaustaisen Ali Saadin kanssa.
Ura on ollut monipuolinen. Jo parikymppisenä Sibelius-Akatemian opiskelijana hän hyppäsi ”Sielun veljien keikkabussista soittamaan Schubertia”. Salmenkallio on opiskellut myös Kuvataideakatemiassa sekä Teatterikorkeakoulussa. Lisäksi hän on tehnyt kymmenen vuotta projekteja Porttiteatterissa, vapautuvien vankien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatterissa.
Pitkään uraan mahtuu sekä sävellyksiä sinfoniaorkesterille että teoksia ”kengännauhabudjetilla”.
”Osa ammattitaitoa on, että ymmärtää speksit.”
Salmenkallio kertoo tyypillisestä prosessista esimerkiksi elokuvasäveltämisen tai tanssiteoksen säveltämisen ja äänisuunnittelun osalta. Yleensä Salmenkallioon otetaan yhteyttä ja häntä pyydetään mukaan projektiin. Tämä tapahtuu usein niin aikaisin, että hän pääsee suunnittelemaan teoksen kokonaisestetiikkaa yhdessä ohjaajan tai koreografin kanssa.
”En siis vain sävellä kotona ja tuo paikalle nuotteja.”
Erityisen paljon Salmenkallio on tehnyt työtä Virpi Suutarin ja Pirjo Honkasalon kanssa. Heitä Salmenkallio kutsuu ystävikseen. Kaikki ulkomaiset ohjaajat eivät voi olla yhtä läheisiä. Työskentelyyn heidän kanssaan Salmenkalliolla on selkeä ohje itselleen:
”Täytyy olla hirveän selkeä.”
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 16 Sep 2025 - 51min - 76 - Matti Mikkola: ”Voiko itsensä etäännyttää ja käyttää vain ammattitaitoa?”
Matti Mikkola tunnetaan biisintekijänä Tehosekoitin- ja Saimaa-yhtyeistä. Teoston Säv.San.Sov.-podcastissa hän avaa persoonallista urapolkuaan ja havainnoi työympäristössään tapahtuneita muutoksia.
Pääosin Saimaa -yhtyeen johtajana viime vuosina vaikuttanut Matti Mikkola on kulkenut pitkän matkan lahtelaisesta punkteinistä säveltäjä–sanoittaja–sovittajaksi, joka hallitsee partituurien kirjoittamisen jopa sinfoniaorkesterille. Mikkolan kasvu musiikin pariin ja musiikin parissa on sarja kiintoisia sattumia. Jäätyään sairastelevana lapsena kotihoitoon pianoveti puoleensa, ja alle kouluikäinen Matti tuli oppineeksi musiikista paljon orgaanisesti.
Toinen eteenpäin vienyt sattuma oli piirtämisestäinnostuminen, joka puolestaan johti yläasteen kuvataidepainotteiselle linjalle. Kuvataiteita Mikkola kiittää siitä, että niiden ansiosta hän ymmärsi jo varhainkäsitteellisyyden ja teoksen merkityksen tärkeyden.
”Jos sä maalaat vaikka peltomaiseman, se ei ole tavallaanmitään. Siihen pitää keksiä toinen level, että miksi se on maalattu? Mikä siinä on se ajatus?”
Sama koskee musiikkia. Mikkola muistuttaa, että vastaavastikuvataidekoulussa saman ajattelutavan oppivat monet rockin ensimmäisen brittiaallon legendaariset tekijät Rolling Stonesista lähtien.
Mikkola on säveltänyt hittejä monille suomalaisilleartisteille. Hänen omia bändejään ovat Tehosekoitin (aktiivinen 1991–2004, 2009 ja 2020–2022) sekä Saimaa. Tehosekoitin oli kasvualusta, jossa teini-ikäisestänuoreen aikuisuuteen kasvanut Mikkola otti haltuun paitsi keikkamuusikon, myös biisintekijän työn.
”Jo silloin tuli alitajuisesti analysoitua sitä, mitänykyisin kutsuttaisiin nimellä big data.”
Tällä Matti Mikkola tarkoittaa yleisön vaihtelevaavastaanottoa eri biiseille: yhtyeen itse kunnianhimoisimpina pitämät kappaleet hävisivät suosiossa ”lällylälly”-biiseille. Tämä johti ensimmäisen kerran Mikkolan uralla ylenkatseeseen yleisön vastaanottokykyä kohtaan.
”Se on tullut myöhemmin todistettua monta kertaa.”
Siksi Mikkola tekee nykyisin mieluummin musiikkiamarginaalissa kuin valtavirrassa.
Mikkola pohtii myös keskenään ristiriitaisten asioidenvaikutusta uraansa ja näkemyksiensä muodostumiseen sekä valintoihinsa musiikin tekijänä. Vaikuttavia tekijöitä on paljon: ironia ja musiikillisen kunnianhimon kasvaminen sekä asiat, joita ei musiikintekijänä ei voi ennalta arvatakaan.
Oman rajallisuuden kohtaaminen, keskenään eri suuntaan yhtyeen tulevaisuutta hahmottelevat bändin jäsenet ja ties mistä Yhdysvaltain merijalkaväen keinovalikoimaa muistuttava tapa räjäyttää ja rikkoa olemassa oleva, että ontilaa kasvattaa uutta.
Pitkään uraan mahtuu myös miettimisen hetkiä: miten säveltäjä käyttää ammattitaitoaan? Monet Tehosekoittimelle kirjoitetut kappaleet olivat henkilökohtaisia. Bändin hajottua Mikkola tunsi olevansa vapaa katsomaan tekemistään uudesta kulmasta.
”Voinko etäännyttää itseni ja käyttää vain ammattitaitoanibiisintekoon?”
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 04 Sep 2025 - 1h 50min - 75 - Esa-Pekka Salonen: ”Säveltäminen on oma valtakuntansa”
Maailmankuululle kapellimestari-säveltäjä Esa-Pekka Saloselle orkesterin johtaminen vastaa pikamatkan juoksemista, mutta sävellystyötä voi verrata maratoniin.´
Beethovenin yhdeksänteen sinfoniaan kuuluva Oodi ilolle on yksi ensimmäisistä Esa-Pekka Salosen musiikkimuistoista. Oliko se ihan ensimmäinen kerta, kun musiikki kolahti – sitä Suomen kansainvälisesti ehkäpä tunnetuin kapellimestari sekä säveltäjä ei ala arvailla. Salosen äiti väitti, että musiikki herätti erikoisen voimakkaita tunteita jo vaippaikäisessä Esa-Pekassa.
Isän levyhyllystä löytyi Beethovenin yhdeksäs. Se, että Oodi ilolle -teema tuli ”vasta 55 minuutin kohdalla kaikenlaisen mekastuksen jälkeen” oli Saloselle järisyttävä kokemus. Kuten sekin, että aluksi teemaa soitettiin vain hyvin hiljaa.
”Myöhemmin olen oppinut niin kuin me kaikki, että kaikki tärkeimmät asiat elämässä kuiskataan, tai ainakin sanotaan hyvin hiljaisella äänellä”, Salonen kertoo.
Seuraava virstanpylväs oli Suomalaisen Yhteiskoulun nokkahuilukerho.
”Olen aina sanonut nuoremmille, että jos on kestänyt yhden vuoden nokkahuilukerhoa niin, että sen jälkeen vielä pitää musiikista, niin silloin on joku todellinen intohimo kyseessä.”
Esa-Pekka Salosella oli. Alkoi trumpetin soitto, sitten käyrätorven. Motivaatiota oli varsinkin, kun koulun orkesterin harjoitusten takia sai jättää jumppatunnit väliin.
Ensimmäinen tärkeä opettaja oli ansioituneena käyrätorven soittajana suurta auktoriteettiasemaa nauttinut Holger Fransman. Hän sai Salosen harjoittelemaan ja viettämään Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla enemmän aikaa instrumenttinsa kuin flipperin parissa. Hän myös sai Salosen aloittamaan pianonsoiton. Ensimmäiset sävellyksensä Salonen kirjoitti jo 11-vuotiaana.
”Noin 11-vuotiaana tiesin, että musiikki on ainoa asia, mitä voin kuvitella tekeväni. Säveltäminen oli mun oma maailma, oma valtakunta, jossa kukaan ei tule sanomaan mulle, että ei saa tehdä noin, vaan pitää tehdä noin.”
Jo 15-vuotiaana Salonen keikkaili ammattimaisesti. Hän soitti käyrätorvea kaikissa Helsingin ammattiorkestereissa. Nyt aikuisena, kansainvälistä uraa tekevänä ammattilaisena Salonen jakaa aikansa kapellimestarin töiden ja säveltämisen välillä. Ne eroavat hänen mielestään kuin pikajuoksu ja maraton: orkesterin johtaminen on korkean intensiteetin tiivis jakso, kun konsertti on ohi muutamassa tunnissa ja harjoitusjaksokin orkesterin kanssa usein muutamassa päivässä. Säveltäessä sen sijaan aikaperspektiivistä tulee hämmentävän kummallinen.
”Kymmenen sekunnin pätkän kirjoittamiseen saattaa mennä kaksi viikkoa.”
Erilaisten työnkuvien muutos tuntuu. Saloselta menee aina sävellysperiodin alkaessa viikon verran, että hän pääsee sopivaan vireystilaan. Kahden ammatin yhdistämisessä on myös toisenlainen ongelma. Salonen tuntee, että hänen päässään on liikaa muiden ihmisten säveltämää musiikkia. Kun hän kapellimestarina pyrkii toteuttamaan toisen säveltäjän ajatuksia, hän miettii näitä sävellyksiä paljon – ja sitten itse säveltäessään meinaakin ”paperille tai nykyisin skriinille” siirtyä jo aiemmin tehty teos.
”Olen saanut itseni monta kertaa kiinni plagiaatista.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 10 Dec 2024 - 51min - 74 - Sanni: ”Biisissä pitää olla kontrasti”
Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Sanni Kurkisuo alias Sanni kertaa vivahteikkaan urapolkunsa, joka tähtäsi hänen nykyiseen asemaansa itsenäisenä artistina ja biisintekijänä jo lapsesta lähtien.
Sannin ensimmäinen kosketus musiikkiin tuli viulunsoitosta, joka kuitenkin alkoi teini-iässä tuntua liian rajoittavalta. Onneksi itse bändissä laulanut äiti näki lapsensa innon musiikkia kohtaan, joten hän järjesti sähkökitaran lapsensa pääinstrumentiksi Lohjan musiikkiopistossa. Biisinteko alkoi, kun Sanni löysi isäpuolensa kosketinsoittimesta valmiita biisipohjia eli sointuja, joiden päälle rakensi kappaleita.
”Olin maanisen fiiliksissä, että musan opiskelu voi olla tällaista.”
Sanni kertoo olleensa ”ihan fiiliksissä” myös siitä, että kirjoitti mielestään hyvän biisin, joka sitten paljastuikin ”yks yhteen Sweet Home Alabamaksi”. Ja siitä, miten hän pääsi Pekka Ruuskan levy-yhtiön talliin jo lukioikäisenä. Tai siitä, kuinka hän kirjoitti pitkään englanninkielisiä biisejä, kunnes työsti tuottaja Henri Saloseneli Hank Solonkanssa suomenkielisiä kappaleita, joita päätyi esittämään itse – ja niin syntyi artisti Sanni.
Sanni kertoo musiikkinsa syntyvän luonnollisesti. Podcastissa hän kuvailee sitä aaltoliikettä ja teemoja, joita uran aikana on eri albumeilla ollut. Tärkeintä on kuitenkin, että musiikki tuntuu omalta.
"Jos sydän ja intohimo ei ole mukana, biisinteosta tulee mekaaninen prosessi. Isoimmat kicksit tulee, kun saa oman tunteen ilmaistua."
Soolouran ensimmäisten 11 vuoden aikana kehitystä biisintekijänä on tapahtunut, kun rutiini on lisääntynyt. Esimerkiksi kontrastien ja dynamiikan ymmärrys on kasvanut. Kontrasti voi ilmetä monella eri tavalla, esimerkiksi rytmityksen tai sävelkorkeuden muutosten kautta.
”Kertosäkeessä pitää aina olla kontrasti. Siiinä pitää jollain tavalla twistata se, mitä on kerrottu säkeistössä.
Syksyllä 2024 julkaisemansa Muutos-albumin Sanni on tuottanut itse sen lisäksi, että hän on kirjoittanut sen kappaleet. Sanni kertoo tekevänsä musiikkiaan usein rankoiltakin tuntuvista aiheista.
"Mitä enemmän hävettää, sitä enemmän biisi yleensä resonoi kuulijassa. Kun joku uskaltaa sanoa sen, mitä ahdistaa tuoda näkyviin."
Sanni kertoo, että hän on valinnut "olla auki". Hän kokee olevansa osa jatkumoa, jossa on yhä tavanomaisempaa että myös naispuoliset tekijät tekevät kaikkea: säveltävät, sanoittavat, sovittavat ja tuottavat.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 27 Nov 2024 - 1h 08min - 73 - M.A. Numminen: ”Kun saa idean, teos syntyy”
Taiteilija M.A. Numminen aloitti uransa säveltäjänä 60 vuotta sitten. Sen jälkeen hän säveltänyt ja esittänyt todella monenlaista ja uniikkia musiikkia rockista tangoon ja lastenlauluista taidemusiikkiin. Kaikkien aikojen pisimmässä Teoston Säv.San.Sov. -podcastin jaksossa 84-vuotias Numminen kertoo tarinoita poikkeuksellisen pitkän uransa eri vaiheista.
”Tein vuonna 1964 kaksi elektroniskonkreettiseen musiikkiin perustuvaa kappaletta”, M. A. Numminen kertoo uransa alkuajoista.
Nämä elektronisen musiikin uranuurtajan Erkki Kurenniemen kanssa tehdyt kappaleet osallistuivat yksinlaulukilpailuun. Muut lauloivat klassista musiikkia, Numminen ei.
”Minulle piti perustaa oma sarja. Se oli nimeltään Marsilaissarja.”
Tämä kertoo paljon siitä, että 60 vuoden musiikkiuransa aikana Numminen on usein tuonut taiteellaan uuden näkökulman – kuin ulkoavaruuden olento. Oikeasti Numminen tuli Somerolta 1960-luvun alussa Helsinkiin opiskelemaan yliopistoon. Hän osallistui saman tien monenlaiseen taiteelliseen toimintaan sen jatkoksi, että oli jo lukiolaisena soittanut jatsia ja keikkaillut muun muassa legendaarisen tangosäveltäjä Unto Monosen yhtyeen rumpalina.
Numminen tunnetaan muun muassa lastenmusiikin, uusrahvaanomaisen jatsin, underground-musiikin, tangon, atonaalisen taidemusiikin sekä avantgarden ja jopa teknomusiikin tekijänä ja esittäjänä. Kuten hänen pitkäaikaisen säestäjänsä Pedro Hietasen kohdalla on sanottu, myös Nummisen kohdalla skaala on ollut mieletön.
Hän on kohdannut musiikkiuransa ansiosta lukemattoman määrän musiikin ja muun taiteen merkkihenkilöitä säveltäjämestari Toivo Kärjestä kirjallisuuden Nobel-voittaja Herta Mülleriin – ja kiinnostavien ihmisten seurassa on sattunut mieleen jääneitä asioita.
”24-vuotiaana päätin, että sosiologisista syistä minun on tutustuttava paremmin suomalaiseen tangoon ja kansainväliseen rockiin.”
Vaikka Numminen toi oman näkökulmansa suomalaiseen musiikkielämään kuin marsilainen, hän ei ole ollut yksin. Esimerkiksi underground-yhtye Suomen talvisota 1939–40 oli osa suurten ikäluokkien nuoren aikuisuuden voimannäyttöä ja kuvainriistoa, jonkinlaista kapinaa ja vallitsevien arvojen ravistelua, joka kaupungistumista ja arvojen mullistumista kokevassa Suomessa vei niin lehtien otsikkoihin kuin osan Nummisen bändikavereista putkaankin.
”Kun esiinnyimme Oulussa, saimme virkavallalta ikuisen porttikiellon Ouluun.”
Se siis koski yhtyettä ja sen ohjelmistoa, ei Nummista. Numminen on sittemmin hyväksytty laajasti. Hänet on esimerkiksi kutsuttu Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi, ja hänen elämäntyönsä on palkittu monilla muillakin tavoin.
”Osa suomalaisista vihasi minua syvästi, osa taas oli aivan riemuissaan”, hän kuvailee persoonallisen lauluäänensä ja erikoisten, provosoivien kappaleidensa herättämiä reaktioita 1960-luvulla.
Tuottelias taiteilija ei ole musiikintekijänä potenut koskaan tyhjän paperin kammoa. Lauluja on syntynyt jopa uimarannalla, kuten Suomenlinnassa, kun Numminen oli luvannut kirjoittaa viidestä kuuteen lastenlaulua kahdessa viikossa.
”Sen aikainen vaimoni oli uimassa, ja sillä aikaa minä kirjoitin Valtavan jäniksen. Heti kun minulla on ollut idea, joko itse keksitty tai tilaustyö, niin se on syntynyt. Minulla ei kerta kaikkiaan ole ollut vaikeuksia tehdä näitä.”
Nummisen mielestä musiikin tekijöiden kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti muihinkin musiikkityyleihin kuin siihen, johon itse varsinaisesti omassa taiteessaan keskittyy. Kevyen musiikin säveltäjän on Nummisen mielestä esimerkiksi hyödyllistä perehtyä taidemusiikkiin.
Lisäksi pitää olla sitkeä: ”Jos minä olisin tyytynyt 1960-luvulla levy-yhtiöiltä saamiini vastauksiin – ’sinun musiikkisi on vaikeata, eihän tätä kukaan ymmärrä’ – niin enhän minä olisi koskaan jatkanut musiikkia.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 27 Nov 2024 - 1h 49min - 72 - Yeboyah: ”Pitää vain luottaa tekemiseensä”
Suomenkielistä räppiä tekevälle ja esittävälle Yeboyahille eli Amare Kuukalle biisintekoon ei ole vain yhtä reseptiä.
”Voi olla, että olen spårassa ja joku sanoo jonkun hauskan sanan tai lauseen”, Yeboyah kuvailee sanoitusidean nappaamista suoraan käytöstä Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa.
Tai sitten biisin valuvat kyyneleet suoraan kotona kitaraa näppäillen, kun on ”ihan kauhea tunne ja tuska”. Tai sitten biisiin ei ole etukäteen mitään hyvää ideaa, ja studiolla ”aletaan vaan fiilisteleen ja pitää hauskaa”. Tai sitten jos on matkalla, sekin ”inspiroi kun pääsee johonkin toiseen paikkaan”. Tai oikeastaan ”Kaikki – koko elämä inspiroi!”
Yeboyah on viime vuosien ajan kuulunut suomalaisen räpin eturintamaan. Ennen kaikkea hän on ollut esikuva muuksi kuin mieheksi kokeville räppäreille. Hän itse sai roolimallin lapsena Music TV:tä katsoessaan. Sitä katsoessaan pianotunneilla käynyt ja kuorolaulua harrastanut räppäri tajusi, että musiikki on hänen juttunsa. Se oli kanava sanoa asioita, ja musiikin parista myös löytyivät Rihannan kaltaiset esikuvat.
”Yhtäkkiä näin, että mun näköiset ihmiset voivat hyvin, ovat varakkaita ja tekivät, mitä ne halusivat tehdä. Sitä ennen se kuva oli Suomessa ollut kärsimyksellisempi. Inspiroidun mustien naisten anteeksipyytelemättömyydestä. Siitä, että he ovat omia itsejään.”
Yeboyah valmistelee podcastia äänitettäessä syksyllä 2024 uutta albumia. Hän kuvailee levynteon pitkää prosessia, johon mahtuu hetkiä, jolloin ”vain oksentaa ideoita” ja tuntee epävarmuutta, eikä osaa hahmottaa, mitä oikeastaan onkaan tekemässä. Mutta epävarmuuden hetkinäkin pitää hänen mielestään muistaa, että hyväksymistä ei kannata hakea ulkopuolelta tekemällä jotain, jonka arvelee toimivan jollekin muulle ihmiselle.
”Pitää vaan luottaa tekemiseen ja jatkaa sitä ja palata itseensä. Minusta tuntuu, että kaikki levyni ovat reflektiota siitä, mitä olen siinä hetkessä”, Yeboyah sanoo.
Yeboyahin äiti oli valokuvataiteilija Raakel Kuukka (1955–2022). Hän otti tyttärensä mukaan teoksiinsa jo tämän ollessa leikki-ikäinen lapsi. Myöhemmin hän myös kuvasi Yeboyahin levynkansia – ja keskusteli luovasta työstä ja taiteen tekemisestä.
”Aina on opetettu kyseenalaistamaan. Ja se kyllä kuuluu mun taiteessa.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 06 Nov 2024 - 52min - 71 - Eva Louhivuori: ”Tekijän pitää olla oma-aloitteinen”
Eva Louhivuori on laulaja-lauluntekijä, joka on kirjoittanut lauluja niin itselleen, entiselle duolleen Eva & Manulle että pop-artisteille Aasiaan. Hänen uraansa ja koko elämään on mahtunut hauskoja sattumuksia kuin romanttisessa komediassa konsanaan. Teoston Säv.San.Sov.-podcastissa hän naurahtaa, että ”kaikki hauska on tapahtunut vahingossa”.
Musikaaliseen perheeseen syntynyt Louhivuori sai syväkasteen musiikkiin jo kotonaan. Kansanmusiikissa ja lastenmusiikissa ansioituneiden Marjatta ja Martti Pokelan perillisiin kuuluu paitsi Louhivuoria, myös laajasti ansioituneita musiikintekijäperheitä kuten Ikosia, Sarioloita ja Prättälöitä.
Sattumuksista käy esimerkiksi se, kuinka jätettyään opinnot kesken Sibelius-Akatemiassa Louhivuori pääsi Bostonissa toimivaan Berklee College of Musiciin. Hän tutustui siellä ranskalaiseen Emmanuel ”Manu” Laudiciin. Jo ensitapaaminen oli väärinymmärryksineen kuin elokuvakohtaus, mutta kansainvälistä uraa luovaksi Eva & Manu -duoksi Louhivuori ja Laudic päätyivät vahingossa. Muutettuaan Yhdysvalloista takaisin Eurooppaan pariskunta huomasi, ettei heillä oikeastaan ole mitään tekemistä, joten he lähtivät reissaamaan. Videopäiväkirja ajelusta asuntoautolla oli aluksi tarkoitettu vain ystäville ja perheenjäsenille, mutta sen saatua yllättäen seuraajia, alkoi parivaljakko tehdä biisejä julkaistavaksi kerran viikossa.
”Voi sanoa, että meidän soundi muotoutui siinä ihan orgaanisesti.”
Eva & Manun lopetettua Eva Louhivuori on tehnyt soolouraa sekä kirjoittanut biisejä niin itselleen kuin muille artisteille. Hän on osallistunut kansainvälisille biisileireille sekä kirjoitussessioihin. Louhivuoren tekemiä kappaleita on julkaistu muun muassa Koreassa, Japanissa, Kiinassa ja Filippiineillä. On eroa, kirjoittaako biisejä itselleen vai käyttöön, jossa tähtäimessä on listahitti isoilla Aasian markkinoilla.
”Kun teen itselleni, koen, että olen tosi vapaa mistään trendeistä. Mutta on ollut tosi ihanaa opetella myös sitä trendimusiikin tekemistä. Se on tosi kiehtovaa”, hän sanoo.
Biisinteossa on Louhivuoren mielestä tärkeää olla itseohjautuva niin, että kaiken takaa löytyy oma motivaatio ja intohimo. Vaikka olisi levytys- tai kustannussopimus, se ei tarkoita, että asioita voisi jättää muiden hoidettavaksi ja biisit syntyisivät itsestään.
”Tekijällä pitää aina olla oma moottori, että jaksaa itse tehdä ja olla oma-aloitteinen.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Mon, 28 Oct 2024 - 57min - 70 - Ege Zulu: ”Pitää olla aihe, jonka sisälle rakentaa”
Helsingin Roihuvuoressa kasvanut Ege Zulu tekee biisejä osaksi isompia kokonaisuuksia, joiden teeman pitää olla tiedossa alusta lähtien.
”Yleensä mä tarviin jonkun aiheen, jonka sisälle rakennan.”
Näin sanoo Teoston Säv.San.Sov.-podcastissa helsinkiläinen räppäri-laulaja ja musiikintekijä Ege Zulu. Hänen keväällä 2024 julkaistu kolmas kokopitkä albuminsa oli nimeltään Mammanpoika. Levyä edelsivät hittialbumi Oi maamme Helsinki (2022) ja debyttilevy Swengari (2021).
Tuoreimman levynsä biiseille hän mietti eri aiheita mammanpoika-sanan pohjalta. Millainen ihminen on mammanpoika? Kotikaupungista tietysti riitti kerrottavaa, sillä kongolaissyntyisten vanhempien lapsi on asunut koko ikänsä Helsingissä.
Ege Zulun lapsuudessa musiikki oli kotona vahvasti läsnä: joku soitti aina jotain ja vanhemmat kuuntelivat paljon kongolaista musiikkia. Zulun omaan tuotantoon on vaikuttanut myös eteläranskalainen rap-musiikki sekä tietysti Roihuvuoren oma soundi. Kun Asa vieraili Ege Zulun koulussa, neljättä luokkaa käyneen Zulun mieleen syttyi halu tehdä musiikkia itsekin.
Ja nyt hän tekee, kuten Skene-biisissään (Säv. Victor Nordström, san. Ege Zulu, Sexmane) ilmoittaa: ”mä kuulun nykyään skeneen, veli hiffaaks”. Levyjen tekijätiedoissa skeneen kuuluminen ilmenee genrelle ominaisella isohkolla vierailijoiden määrällä. Hänen levyillään ovat vierailleet esimerkiksi Sexmane, Turisti, Jare Brand, Asa ja Jambo.
Tunnista tuntiin (Säv. & san. Saleh Masaadi, Ege Zulu, Rita Behm, Kyösti Salokorpi) teki vuonna 2024 Ege Zulun tutuksi yhä laajemmalle yleisölle. Zulun mukaan biisiä tehtiin muita biisejä pidempään – jopa yli vuosi, vaikka ennestään tuttujen kavereiden kanssa hitit ovat syntyneet hetkessä.
Ege Zulu on suomiräpin tämän hetken suosituimpia tekijöitä, vaikka määritteleekin itsensä mieluummin hoppariksi kuin räppäriksi. Hoppari-termiin sisältyy myös tanssi, joka on hänelle erityisen tärkeää. Ammatikseen hän laskee tehneensä musiikkia noin seitsemän vuotta. Hän tarvitsee aiheita kirjoittaakseen biisejä, ja aiheita keksiäkseen hän tarvitsee kokemuksia.
”Olen tosi aihelähtöinen biisintekijä.”
Aiheita löytääkseen aivot työskentelevät koko ajan. Jopa niin, että välillä ne on pakko yrittää rauhoittaa lepäämään tekemällä ihan muuta – vaikka pelaamalla jalkapalloa, jonka Ege Zulu on biiseissäänkin julistanut suureksi rakkaudekseen musiikin ohella. Uusille tekijöille Zululla on selkeä viesti: tee paljon ja ole kärsivällinen.
”Tee. Tee seuraava. Tee sitä seuraava. Kaikilla meillä on ihan omat tarinat, miten pääsee kuulolle.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 18 Oct 2024 - 36min - 69 - Maria Kalaniemi: ”Kun luonnollisuus on mukana, ei kangistu kaavoihinsa”
Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi uskoo, että musiikin tehtävä on välittää tunteita.
Espoon Kilossa lapsuus- ja nuoruusvuotensa viettänyt Maria Kalaniemi kasvoi kodissa, jossa harmonikka ja haitarimusiikki oli paljon läsnä.
”Vanha tanssimusiikki oli meidän soul-musiikkiamme. Se on kyllä minussa hyvin vahvana.”
Kalaniemi sai varhaisina soittajanvuosinaan tukea monilta ihmisiltä. Isoäiti Astrid auttoi hankkimaan ensimmäisen haitarin ja soittotuntipaikan jo varhain – ja auttoi kantamaan haitaria linja-autoon ja raitiovaunumatkaa takia Espoon Viherlaaksosta Helsingin Kallioon. Koulussa orkesteria johtanut Barbro Bergqvist puolestaan maksoi omista rahoistaan Kalaniemelle taksin. Harjoituksiin saatiin tämän ansiosta haitarinsoittaja ilman, että tämän sormet olisivat olleet kantamisesta väsyneeet. Lisäksi oli muun muassa Lyyti-täti, alivuokralainen, jolle musiikki oli tärkeä osa elämää.
Nämä kaikki olivat eri roolissa, mutta heidän antamansa esimerkki Kalaniemelle oli yhteinen: musiikki herättää voimakkaita tunteita ja auttaa myös käsittelemään niitä.
”Se ei ole ollut mitään surua, vaan siinä on ollut elämänkaiho”, Kalaniemi sanoo ja täsmentää kaihon tarkoittavan esimerkiksi hänen isänsä tapauksessa sitä, että tämä tunsi Kalaniemen soittaessa ikävää synnyinseutuaan Juvaa kohtaan niin voimakkaasti, että puhkesi kyyneliin.
Mutta isän ikävän tunteeseen sisältyi myös onni ja ilo siitä, että oli saanut elää ja syntyä ”maanpäällisesssä paratiisissa”. Myöhemmin Kalaniemi on opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa, mutta aikanaan lapsuudessa imetyt vaikutteet ovat kulkeneet läpi uran.
”Nimenomaan se, että tunneväylä on auki, että pystyisi musiikin avulla välittämään tunteita.”
Kalaniemen säveltämiseenkin vaikuttaa se, että hän on tunnesoittaja. Hän ei sävellä tietokoneen ääressä, vaan haitari sylissään. Hän ei pitkällä urallaan ole myöskään pahemmin ottanut sävellettäväkseen tilausteoksia, vaan mieluummin kirjoittanut omia projektejaan.
”Kun tekemisessä on luontevuus, luonnollisuus mukana, ei käy niin, että pääsee kangistumaan omiin kaavoihinsa.”
Ehkä sama asia toisin sanoin on myös Kalaniemen neuvo uusille biisintekijöille, jotka käyttävät instrumenttinaan harmonikkaa tai jotain muuta vähän harvinaisempaa.
”Kannattaa miettiä ja kuunnella, mikä musiikki sisälläni haluaa tulla soitetuksi.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 08 Oct 2024 - 51min - 68 - Erja Lyytinen: "Biisinteko lähtee tunteesta"
Kuopiolaislähtöinen Erja Lyytinen on yksi Suomen tunnetuimpia, myös maailmalla aktiivisesti kiertäviä blueskitaristeja. Hänelle on selvää, mikä hänen itse kirjoittamissaan biiseissä on tärkeintä.
”Biisinteko lähtee tunteesta. Vaikka biisiin myöhemmin tulisi tilu-lilu-soolo, biisi pohjaa kuitenkin aina johonkin tiettyyn tunteeseen.”
Ja kun ensin on tunne ja sitten idea biisistä, sen jälkeen Erja Lyytinen hyödyntää kaikkea sitä, mitä on musiikin parissa käynyt läpi. Ensin oli viulunsoitto. Jo 10-vuotiaana Lyytinen kävi kahdesti viikossa viulutunneilla, soitti orkesterissa ja opiskeli musiikin teoriaa. Viulu vaihtui kitaraan 15-vuotiaana. Musiikinopiskelun rinnalle tuli bändisoitto jo varhain vanhempien rinnalla vanhaa tanssimusiikkia soittaen, sitten omat bändit. Koulutusta on toisaalta sittemmin tullut hankittua Sibelius-Akatemiaa myöten.
Kokemus antaa työkalut sekä tietoiseen että alitajuiseen toimintaan, kun biisiä tekee.
”Ja sitten se on työstämistä.”
”Työstäminen” tarkoittaa, että Lyytinen pyrkii tiettyjen raamien sisällä tekemään biisin valmiiksi. Raamit eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö omia maneereja saisi haastaa ja pyrkiä tekemään biisejä eri tavalla kuin aikaisemmin. Yksi avainkokemus biisinteossa oli ensimmäisen soololevyn jälkeen tullut, stipendin mahdollistama opiskelujakso Los Angelesissa, maineikkaassa MIT:ssa. Siellä biisintekoa opetti CJ Parker, jonka opetuksesta on jäänyt mieleen muun muassa tämä:
”Älä yritä kertoa yhdessä biisissä kaikkea.”
Eli esimerkiksi koko rakkaustarinaa ei aina välttämättä saa tungettua yhteen rakkauslauluun. Siksi tekijänkin on hyvä tunnistaa, kirjoittaako ihastumisesta, suhteen tulisesta alkuvaiheesta, tasaantuneesta parisuhteesta, erosta vai haikailuista.
Uusille, vaikkapa bluesin innoittamana kitaraa soittaville biisintekijöille Lyytisellä on selkeät ohjeet: kannattaa treenata ja verkostoitua, olla aktiivinen ja kiinnostua myös muiden asioista.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 25 Sep 2024 - 39min - 67 - Juha Raivio, Swallow the Sun: ”Odotan, että musiikki tulee minulle – en puske yhtään”
Teoston Säv.San.Sov. -podcastin kuudennen kauden toinen vieras, doom metal -yhtye Swallow The Sunin Juha Raivio on kaikkea muuta kuin virkamiesmusiikintekijä.
Kansainvälistä menestystäkin saavuttaneen Swallow The Sun -yhtyeen kitaristi ja musiikintekijä, säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja Juha Raivio sanoo ihmettelevänsä biisintekijöitä, jotka työskentelevät kahdeksasta neljään. Hän toivoisi, että voisi myös itse laittaa aamuksi kellon soimaan ja aloittaa säveltämisen, mutta tämä tuntuu mahdottomalta.
”Odotan, että musiikki tulee minulle. Kun tunnen, että musiikki tulee, teen levyn kolmessa, neljässä viikossa. Enkä myöhemmin muista siitä ajasta mitään”, hän sanoo.
Tämä tapa tehdä musiikkia on säilynyt Raiviolla 1990-luvulta lähtien. Vaikka tekniikka on kehittynyt c-kasetille taltioivasta neliraiturista nykyisiin tietokoneohjelmistoihin, tärkein on ennallaan: Raivio ei tee yhtään sävellystä väkisin.
”En puske yhtään. Jos tuntuu yksikin sekunti, että yritän jotain, lopetan.”
Raivion selitys työtavalleen on se, että näin hän voi seistä täysin sen takana. Esimerkiksi ulkopuolisella kritiikillä ei ole vaikutusta. Hän soveltaa vanhaa urheilupuheen kielikuvaa ja sanoo, että kun on yrittänyt parhaansa… jälki on täydellistä!
”Jos joku ei ymmärrä, tuntuu pahalta sen tyypin puolesta”, Raivio naurahtaa.
Swallow the Sunin musiikki luokitellaan usein death-doom-metalliksi. Se on synkkää ja rankkaa, mutta siinä heijastuvat Raivion oman elämän menetykset eivät kuitenkaan heijastele katkeruutta tai useinkaan edes lohduttomuutta.
Raivion edesmennyt puoliso Aleah Stanbridge kannusti miestään ”menemään pimeyttä kohti, koska sieltä löytyy valo”, ja niin Raivio on paljolti tehnyt. Hänelle menetyksen kohtaaminen musiikinteon kautta on ollut pääasiassa hoivaava prosessi. Helppoa ei ole aina ollut.
”Viimeisten kahdeksan vuoden aikana olen mennyt niin syvälle pimeyteen, että olen mennyt jo sen valon ohikin.”
Raivio sanoo kirjoittaneensa itsetuhoiset ajatuksensa musiikkiin, ”ettei tekisi pahempaa hallaa itselleen”.
Swallow the Sunilla on kuulijoita eri puolilla maailmaa. Yhtye on käynyt keikoilla paitsi säännöllisesti eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, myös muun muassa Egyptissä. Synkkä pohjoismainen musiikki löytää ymmärtäjiä eri puolilta.
”Olen monesti miettinyt, pitäisikö mun olla sen takia olla iloinen vai surullinen, että tämä musiikki resonoi.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 13 Sep 2024 - 1h 05min - 66 - Ville Galle: ”Kirjoitat siitä, mitä elät”
Teoston Säv.San.Sov.-podcastin kuudes tuotantokausi alkaa Karjalohjalla, Ville Gallen mökin terassilla tuulen tuivertaessa ja ylittävien lentokoneiden ääniefektien värittämänä.
”Jos suomiräpistä olisi joku Haluatko miljonääriksi -kisa, pääsisin kyllä varmasti miljoonaan.”
Näin sanoo Ville Galle. Hän muodostaa Jare Brandin kanssa yhden Suomen suosituimmista yhtyeistä, rapduo JVG:n. Ville Galle on kutsumushommissa, sillä kauan ennen kuin JVG oli olemassa, hän kuunteli tarkasti vuosituhannen alkuvuosien suomiräpin tekijöitä. Asaa, Ruudolfia, Elastista. Hän myös kiersi dj:nä SMC Lähiörottien ja Junon keikoilla.
JVG löi ensin läpi urheiluaiheisilla biiseillä kuten Epoo (feat. Heikki Kuula) ja Häissä (feat. märkä-simo) .
”Olisi minun ollut Jaren kanssa aika vaikea alkaa tehdä biisejä jostain muusta kuin urheilusta, kun koko elämä oli ollut sitä, aika tavoitteellisestikin”, Ville Galle sanoo.
”Sen takia se varmaan resonoi vielä tänäkin päivänä, koska siinä on vaan kahden jäbän mietteet urheilunuoruudesta.”
Myöhemmin JVG:llä on ollut hittejä monista eri aiheista.
”Niinhän se elämä menee: kirjoitat siitä, mitä elät. Sen takiahan biisit alkaa kuulostaa niin paskoilta, kun tulee menestystä. ’On rahaa, on niin vaikeeta.’ Ja jengi on ihan, että mitä sä selität, en saa yhtään kiinni tuosta.”
Tekijälle isot biisit ovat Ville Gallen mielestä ”siunaus ja kirous”. Jälkimmäistä siinä mielessä, että hittiin alkaa verrata seuraavia biisejä itse ja muilta saamansa palautteen perusteella. JVG:n isoja biisejä ovat olleet muun muassa Ikuinen vappu, Tarkeneeja Amatimies – ja kaikki ne ovat syntyneet eri tavalla.
Ville Gallen vahvuus biisintekijänä poimia sanoituksiin sanontoja suoraan ihmisten suusta.
”Kun joku sanoo: ’kyllä täällä tarkenee’, mietin, että niin, noin suomalaiset haluavat ilmaista meidän sään.”
Vaikka näyttöjä on, Ville Galle sanoo, etteivät hitit synny koskaan helposti. Hänen havaintonsa mukaan JVG on onnistunut tekemään ”tosi ison biisin” joka viides vuosi. Niiden välilläkin pitää kuitenkin tehdä musiikkia, oppia rakastamaan sitä uuden luomista ja etsimistä ja sietämään sitä, että jokainen biisi ei ole ”pommi, joka räjäyttää maailman”.
Ville Galle toimii myös JVG:n oman PME Records -levy-yhtiön A&R-henkilönä. Hän näkee siis paitsi oman musiikkinsa, myös muiden artistien kappaleiden saaman vastaanoton kautta, mikä toimii TikTokissa, mikä keikoilla ja mikä mahdollisesti kelpaa radiosoittoon.
Uusille, uransa alussa oleville artisteille Ville Gallella on selkeä viesti:
”Ihan ensin pitää olla palo musiikin tekemiseen. Miltä musan pitää kuulostaa, miltä sun pitää näyttää – kaiken tämän pitää olla sulla.”
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 04 Sep 2024 - 51min - 65 - Jonna Tervomaa: ”Merkittävimmät laulut tulevat jostain todellisesta kokemuksesta”
Jonna Tervomaa vietti vuoden 2023 juhlien 25- tai 40-vuotistaiteilijajuhlaansa, riippuen siitä aloitetaanko laskeminen hänen aikuisikänsä laulaja-lauluntekijyydestä vai lapsitähteydestä, kun Jonna voitti Syksyn sävelen vain 10-vuotiaana vuonna 1983.
Lapsitähteys on myöhemmän uran kannalta olennaista, sillä se vaikutti siihen, ettei Jonna ajatellut musiikista tulevan itselleen ammattia. Hän pyrki toisaalle, mutta veto laulamiseen, esiintymiseen ja lopulta myös biisintekoon oli vastustamaton.
”Laulunkirjoittaminen kehittyi hyvin privaatisti pitkään. Hävetti, enkä halunnut, että kukaan kuulee tai näkee niitä”, hän kertoo kehittymisestään ja varhaisista biiseistään Säv.San.Sov.-podcastissa.
Hän arvelee, että olisi saattanut alkaa tehdä biisejä aikaisemmin, jos olisi soittanut jo nuoruudessaan bändissä – kuten monet hänen kanssaan samaan 1970-luvun alkupuolella syntyneeseen ikäluokkaan kuuluvat miespuoliset kollegansa.
”Olisi nähnyt, että kaikilla on surkeita ideoita, mutta se ei haittaa. Niitä vaan kokeillaan ja siitä kehittyy jotain.”
Tervomaasta kuitenkin tuli biisintekijä ja artisti, joka on urallaan voittanut esimerkiksi Teosto-palkinnon vuonna 2007 sekä liudan Emma-palkintojakin.
Biisintekijänä hän tunnustautuu hitaaksi, ja hitaan elämänrytmin noudattajana hän pitää itseään muutenkin. Hän ei koe painetta siitä, että uutta musiikkia pitäisi tehdä väkisin, sillä ”maailmassa on tarpeeksi musiikkia” eivätkä pitkät tauot albumijulkaisujen välillä tarkoita sitä, ettei Tervomaa tekisi biisejä ihan ahkerastikin – rima vain on korkealla. Ja tärkeimpiin lauluihinsa hän kokee pystyneensä lataamaan jotain henkilökohtaista, todellista.
”On tullut kirjoitettua ihanan kevyitä hömppärykäisyjä, ja niissä on oma viehätyksensä, mutta kyllä merkittävimmät laulut tulevat aina jostain todellisesta kokemuksesta”, hän sanoo podcastissa.
Tervomaan mielestä musiikintekemisessä on onnistuneimmillaan kyse ennen kaikkea siitä, että jonkun oman todellisen kokemuksen saa hienolla tavalla kirjoitettua lauluksi.
”Sitähän tässä metsästetään.”
Ja vaikka hänen mielestään laulut kirjoitetaan lopulta ”ennen kaikkea perslihaksilla”, inspiroituminen on tärkeää, biisinteko ei saa hänelle olla ”pelkkää nikkarointia”.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 21 Dec 2023 - 48min - 64 - Maarit ja Sami Hurmerinta: ”Tärkeintä on tehdä sitä, mitä rakastaa”
Maarit ja Sami Hurmerinta ovat kirjoittaneet lauluja jo 50 vuoden ajan, paljolti yhdessä. Heille on selvää, mikä saa tarttumaan instrumentteihin edelleen päivittäin biisintekomielessä – rakkaus musiikkiin.
70-vuotisjuhliaan juuri viettänyt Maarit Hurmerinta on tehnyt ainutlaatuisen yli 50 vuoden uran musiikin parissa. Hänen musiikkinsa ja laulutapansa on ollut uraauurtavalla tavalla erilaista kuin suomalainen iskelmä. Tyyli on ollut paljolti kiinni afroamerikkalaisessa musiikissa ja toisaalta Carole Kingin ja James Taylorin kaltaisissa 1970-luvun vahvoissa laulaja-lauluntekijä-artisteissa. Maaritin puoliso, kitaristi Sami Hurmerinta on säveltänyt Jäätelökesän (san. Mikko Alatalo) ja paljon muita Maaritin levyttämiä lauluja, ja Maarit sanoittaa ja säveltää myös itse.
Vantaalaista pariskuntaa on auttanut oman näkemyksen puolustamisessa se, että he ovat olleet kahdestaan, joskus ”koko muuta maailmaa vastaan”. Läpi vuosikymmenten on riittänyt neuvojia, joiden mielestä Hurmerintojen olisi pitänyt tehdä musiikkia toisin kuin he ovat tehneet.
”Semmoisia huuteluita ei kannata kuunnella, jos haluaa luoda jotain omaa ja mennä omaa polkua”, Maarit sanoo.
Eivätkä he tosiaankaan ole jämähtäneet vain alkuperäisiä ihanteitaan kopioimaan, vaan eri aikakaudet ovat tuoneet niin yhteisille Maaritin levyille kuin Samin soololevyillekin omat mausteensa.
”Olemme halunneet kehittyä, mennä eteenpäin”, Sami sanoo.
Jäätelökesän tai Hymypojan(säv. Sami Hurmerinta, san. Mikko Alatalo) kaltaista klassikkoa voi olla artisteilta helppo vaatia, mutta lopulta on aina arvoituksellista, mistä kappaleesta tulee hitti.
”Sun täytyy puhdistaa oma mielesi niistä vaatimuksista. Ne vaatimukset ovat kohtuuttomia silloin, kun teet luomistyötä. Joskus tulee hittejä, joskus taas ei. Tärkeintä on tehdä parhaansa…”, Maarit aloittaa, ja Sami jatkaa:
”… niin, että biisien täytyy olla sellaisia, joita haluaa itse esittää keikoilla. Tärkeintä on tehdä sitä, mitä rakastaa.”
Maarit ja Sami kertovat musiikinteon arjesta kahden muusikon taloudessa ja muun muassa muistelevat lapsuuttaan, kummankin tapauksessa musiikilla oli vahva rooli jo varhain. Itse asiassa kumpikaan heistä ei ole oikein koskaan edes haaveillut muusta kuin musiikintekemisestä työkseen.
Kun he ovat onnistuneet tekemään unelma-ammatistaan elämänuran, Säv.San.Sov.-podcastin vakiokysymykseen vinkeistä uusille musiikintekijöille kannattanee suhtautua vakavasti:
”Haluaisin sanoa, että se vaatii ihan tosi, tosi, tosi paljon töitä ja sinnikkyyttä. Sanoisin, sille pitää antaa koko sielunsa”, Maarit sanoo musiikintekoon heittäytymisestä ja siitä, miten biisinsä saa muiden kuultavaksi.
Toimittajana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 12 Dec 2023 - 1h 16min - 63 - Hector: ”Tyhjästä ei tule mitään – pitää olla riittävän iso ärsyke”
Teoston Säv.San.Sov.-podcastin vieraana on todellinen suomalaisen rockin legenda, Heikki Harma eli Hector. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä artisteista, jotka loivat itse kirjoittamillaan lauluilla koko suomirockin käsitteen.
Suomirock syntyi näin: Juice Leskinen, Pekka Streng, Dave ”Isokynä” Lindholm ja Hector tekivät 1970-luvun alussa omaehtoisia sanoituksia ja sävellyksiä, joiden pohja oli vain osittain suomalaisessa lauluperinteessä.
Podcastissa käydään läpi Hectorin musiikillisia vaikuttajia lapsuudesta nuoruuteen ja ammattimaiseen artistiuraan saakka. Hectoriin vaikuttaneisiin artisteihin ja musiikintekijöihin lukeutuvat muun muassa Paul Anka, Elvis Presley, Shadows, The Beatles, Bob Dylan, Donovan, Leonard Cohen, David Bowie ja Talking Heads. Nämä kaikki ovat häikäisseet Hectorin niin, että jäljet kuuluvat myös hänen musiikissaan – jo lapsuusvuosina tarttuneita Reino Helismaan tarkan riimin laulunkirjoitusihanteita unohtamatta.
”Kuten Teemu Brunila on jossain sanonut: popmusiikki on sitaattitaidetta”, Hector sanoo.
Hector jakaa auliisti kunniaa yhteistyökumppaneilleen siitä, että hänen laulunsa kuulostavat levytettyinä siltä miltä kuulostavat. Hän kertoo saaneensa eri aikoina tukea eri sovittajilta ja tuottajilta, jotka ovat jalostaneet biisi-ideoita eteenpäin. Esimerkiksi soolouran alkuvuosina hänen levytyksissään olivat apuna Matti ja Pirjo Bergström.
”Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta kirjoittaa stemmoja bändille, välillä jopa isolle jousiorkesterille. Olisin osannut vain sanoa ’Tähän jotain avaruudellista’ tai ’Tähän jotain kohinaa’ ”, Hector kertoo ja kuvailee Bergströmien kykyä kommunikoida muusikoiden kanssa korvaamattomaksi.
Eri sovittajien ja tuottajien kanssa työskentelyllä Hector on hakenut musiikilleen uutta suuntaa. Tärkeitä kumppaneita, levytysten tukihenkilöitä ovat olleet vuorollaan muun muassa Jukka Hakoköngäs, Pave Maijanen, Peter Lerche, Timo Kämäräinen ja Okko Laru. Itse biisinteon ytimessä Heikki Harmalla on eri aikakausina kuitenkin ollut akustinen kitara.
”Periaatteessa sillä piti tulla toimeen, mitä teräskielisestä, 6-kielisestä akustisesta kitarasta löytyi”, hän kiteyttää.
Sanoittajana Hector on elänyt pitkällä urallaan erilaisia kausia. Välilä teksti on tullut helposti, yhdellä istumalla kuin kaukokirjoitettuna. Vastapainoksi hänellä on myös pitkiä tyhjän paperin kammoa muistuttavia jaksoja, jolloin mitään itselle kelpaavaa ei ole saanut aikaiseksi.
Eri aikoina Hector on myös tehnyt joko vahvasti henkilökohtaisia kappaleita tai sitten lauluja, joiden pohjalta on vuosikymmeniä myöhemminkin kuultavissa levytyksen aikakauden henki: esimerkiksi Kadonneet lapset (1978) syntyi lama-Suomeen ja 1980-luvun alkupuolen levyissä on aistittavissa silloin tunnettua uhkaa mahdollisesta Länsi-Eurooppaa uhkaavasta ydinsodasta.
”Traagiset tai muut tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen mitä tekee. Tyhjästä ei tule mitään. Pitää olla riittävän iso ärsyke.”
Hän antaa myös pyynnöstä selkeän vinkin siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa kirjoittaa sanoituksen kuin Heikki Harma.
”Ainakin kannattaa välttää itsestäänselvyyksiä. ’Sataa ja vesi valuu ikkunaa pitkin.’ Se on huono kuva, koska kaikki näkevät sen juuri noin. Pitää nähdä sen veden taakse.”
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 28 Nov 2023 - 1h 06min - 62 - Alma: ”Asetan itseni tilanteeseen, jossa joko hukun tai uin”
Kansainvälisen uran sekä artistina että biisintekijänä tehnyt Alma nauttii siitä, että biisinteko on parhaimmillaan hauskapitoa hyvien tyyppien kanssa. Siihen pyrkii, vaikka tekee välillä hittejä ihan laskelmoiden – sekin on kuulemma helppoa, hän paljastaa Teoston Säv.San.Sov.-podcastissa. Eniten hän kokee oppivansa tilanteista, joissa on aluksi jännittänyt, selviääkö vai ei.
Alma Miettinen kertoo Säv. San. Sov. -podcastissa avomielisesti musiikillisesta lapsuudestaan (tädiltä Englannista saadut levyt, epäonnistuneet kanteletunnit, lukemattomat iltapäivien YouTube-kuuntelut), Idols-haaveista ja siitä, mitä hän oppi sen jälkeen Sini Sabotagelta kiertueelta (”tekemään töitä”) ja ennen kaikkea siitä, miten hänen uransa biisintekijänä alkoi ja miten se on edennyt.
”Mulla oli sellainen aika lähiöskidin unelma, että mä meen Idolsiin, ja sit musta tulee tämmöinen.”
Mutta niinhän sulle kävi?
”No niin mulle kyllä kävi.”
Hän ei ollut edes ajatellut, että voisi tehdä biisejä hallitsematta esimerkiksi soittimia.
”Luulin, että pitää olla tyyliin valkoinen äijä, joka soittaa kaikkia soittimia.”
Mutta sitten PME-levy-yhtiön ”bunkkerissa”, studiossa hengatessaan Alma alkoi itsekin laulaa biittien päälle. Se oli jo määrätietoista harjoittelua, vaikkei hän sitä niin ajatellut. Hän tunsi olevansa ”kerhotalolla, jossa oli frendejä”, musaa syntyi ikään kuin huomaamatta.
Tämän seurauksena Almalla oli kuitenkin PME Recordsin sisällä sen verran uskottavuutta, että kun Suomessa järjestettiin suomalaisten ja saksalaisten tekijöiden kesken biisileiri, Alma pääsi mukaan. Varahenkilönä lukuisten peruutusten takia, mutta pääsi kuitenkin.
”Esitin, että osaan homman.”
Esitys onnistui. Saksalainen tuottaja, jonka kanssa Alma loi uusia biisejä, innostui niin, että jo seuraavalla viikolla Alma lennätettiin Saksaan. Jo tuolla ensimmäisellä Saksan-keikallaan hän kirjoitti ensimmäisen versionsa hitistään Chasing Highs.
Podcastissa Alma kertoo, kuinka päätyi esittämään osan kappaleistaan itse – ja millaista on ollut yhteistyö monien kansainvälisesti menestyneiden artistien ja biisintekijöiden, kuten esimerkiksi Miley Cyrusin, Tove Lon ja Karin Marie Orstedin eli MØn kanssa.
”Pääsen sillä tosi pitkälle, että aika ajoin asetan itseni tilanteeseen, jossa joko hukun tai uin.”
Alma on nähnyt muutamassa vuodessa paljon, mutta periaatteista oman makunsa suhteen hän ei ole tinkimässä, ei ainakaan ilmaiseksi.
”Jos mua pyydettäisiin tekemään jotain iskelmäsessareita, mulle pitäis maksaa tuhansia… satojatuhansia.”
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 17 Nov 2023 - 41min - 61 - Aili Järvelä: ”Laulunteko on palapelin kokoamista”
Aili Järvelä tekee musiikkia esitettäväksi itse sekä lisäksi hän on mukana monissa keskenään erilaisissa projekteissa. Tekemisen palo ja uteliaisuus ajavat häntä eteenpäin. Teoston Säv.San.Sov-podcastissa Järvelä kertoo muun muassa siitä, miten erilaista on tehdä lauluja lapsille ja aikuisille.
Aili Järvelä on mestaripelimanni Mauno Järvelän nuorin lapsi, joten musiikki on ollut hänen elämässään lapsesta lähtien. Kaikki Järvelän neljä sisarustakin on muusikoita ja musiikkipedagogeja. Hän on nähnyt VHS-videolta, kuinka laski 2- tai 3-vuotiaana Kaustisilla kansanmusiikkifestivaaleilla yhteissoitin käyntiin: än-tee-lähtee-nyt!
”Niin hankala termi kuin kutsumusammatti onkin, niin sillä tiellä ollaan”, hän kertoo.
Kansanmusiikki on Aili Järvelän musiikillisessa dna:ssa, mutta se ei tarkoita, että hän keskittyisi musiikintekijänä ainoastaan kansanmusiikkiin. Päinvastoin Järvelä on monipuolinen musiikin ammattilainen. Häneen on voinut törmätä omien soololevyjen lisäksi Vesalan keikoilla muusikkona ja taustalaulajana, musikaalisäveltäjänä ja Etno-Emman voittajana Bergå Folk Project -yhtyeessä, jolle Järvelä on muiden yhtyeen jäsenten kanssa sovittanut Luciano Berion musiikkia. Hän myös opettaa.
”Teen kaiken silkasta uteliaisuudesta ja tekemisen palosta.”
Lastenmusiikkia muun muassa Aapiseen säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Järvelä kertoo katsoneensa ”Frozen kakkosen sata kertaa”.
”Ultimaattinen haave olisi päästä tekemään joku Disney-biisi.”
Lastenmusiikin ja aikuisille tehtävien laulujen välillä voi kuitenkin olla eroa: esimerkiksi tunnetilojen ristiriidalla ei lastenlauluissa pahemmin leikitä. Iloisen sävelmän sanoitus on myös iloinen, mutta aikuisten biisissä teksti voi herättää jotain ihan muuta kuin iloa. Tasapainottelu näiden tunnetilojen välillä synnyttää Järvelälle ehjän ympyrän, mutta ympyrä voi olla ehjä eri tavoin.
Se miten helposti tai vaikeasti, nopeasti tai hitaasti laulut syntyvät, vaihtelee Järvelällä paljon. Yhteistä on ajatus siitä, mihin laulujen tekemistä voi verrata.
”Se on palapelin kokoamista.”¨
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Mon, 06 Nov 2023 - 36min - 60 - Behm: ”En tee lauluja siksi, että haluan. Vaan siksi, että niitä on pakko tehdä”
Behm on ollut yksi viime vuosien palkituimpia uusia artisteja Suomessa. Teoston Säv.San.Sov.-podcastissa Rita Behm kertoo, kuinka pitää itseään ennen kaikkea säveltäjänä – ja millaisen rimakauhun toisen levyn tekemiseen ensimmäisen palkinnot aiheuttivat.
”En tee lauluja siksi, että haluan. Vaan siksi, että niitä on pakko tehdä”, Rita Behm sanoo podcastissa.
Tästä seuraa se, että lauluntekoprosessi ei ole yhdelle tämän hetken tunnetuimmista ja suosituimmista suomalaisen popin tekijöistä helposti selitettävä ja analysoitava kuvio. Ei, Behm ei pysty sanomaan, mikä häntä inspiroi. Ei, hän ei pysty lupaamaan, että tietyn ajan sisällä syntyy varmasti biisi. Eikä hän varsinkaan toimi niin, että tekisi biisejä jatkuvasti ”toimistoaikana” ja säännöllisesti puristamisen jälkeen lauluja ja aihioita tipahtelisi palkinnoksi.
”En lähde tekemään biisejä siksi, että Behmin pitää tehdä levy. Lähden silloin, kun tuntuu, että nyt tulee uusi laulu.”
Behm ei siis tee koskaan biisejä väkisin, vaan jahtaa sitä onnistumista, että biisi aiheuttaa hänessä itsessään voimakkaan tunteen. Sen tunteen saavuttaminen on kuulemma harmillisen harvinaista, mutta mahtavan palkitsevaa.
Musiikki on Behmille keino tuoda esille pohjatonta surua, jota hänessä on aina ollut. Suru ei ole välttämättä näkyvissä arkisissa kohtaamisissa, mutta artisti Behmin musiikissa se kyllä kuuluu. Hän kuvailee myös elämänsä traagisten tapahtumien kuulumista musiikinteossaan.
Behm suunnittelee tulevaisuudessa tekevänsä myös muuta kuin popmusiikkia itsensä esitettäväksi. Muiden artistien tuottaminen ja score-musiikin säveltäminen kiehtovat, ja siihen Behmillä on vahva, joskin yllättävä perustelu:
”En tykkää sanoittamisesta yhtään!”
Uusille musiikintekijöille Behmillä on selkeä vinkki: ”On tärkeää, ettei missään tilanteessa yritä tehdä mitään, mitä joku muu jo tekee.”
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 27 Oct 2023 - 1h 04min - 59 - Verneri Pohjola: ”Improvisaatiossa saa satunnaisuuksia lahjana päälle – asioita tapahtuu, vaikka en haluaisi”
Verneri Pohjola tunnetaan ansioituneena jazzmuusikkona, mutta hän pitää itseään ennen kaikkea improvisoivana musiikintekijänä. Teoston Säv.San.Sov.-podcastissa hän kertoo muun muassa, mitä oppi yhteistyöstä Kaija Saariahon kanssa.
Pohjola nautti jo lapsena improvisoinnista, musiikin tekemisestä itse.
”Tai mekastamisesta, millä nimellä sitä haluaakin kutsua.”
Usein muistetaan mainita, että Suomen jazzin eturivissä jo pitkään vaikuttanut Pohjola on toisen polven muusikko, onhan hänen isänsä maineikas basisti Pekka Pohjola. Kotona hän sai kuitenkin innostuksen musiikkiin äidiltään, paljon pianoa soittaneelta ja muun muassa Chick Coreaa kuunnelleelta tanssija Inkeri Pohjolalta.
Lopullisesti musiikki vei murrosikäisenä. Trumpettiin tuli tartuttua, kun määränpäänä oli paikka musiikkileirillä, orkesterissa – ja tyttöjen huomion kohteena.
Teosto-palkintoehdokkuudetkin soololevyistään Aurora ja Bullhornkeränneelle Verneri Pohjolalle uuden musiikin luominen, säveltäminen on ennen kaikkea improvisaatiota. Siihen on vaikuttanut myös vahvasti jo varhaisten klassisen musiikin vuosien aikana harrastuksiin kuulunut ”improvisointisekoilu”, kun soittokaverien kanssa vaihdeltiin instrumentteja – ja sekoilu äänitettiin.
”Olin varmaan ainoa, joka jaksoi myös kuunnella niitä äänityksiä jälkeenpäin useita kertoja. Improvisaatiossa saa satunnaisuuksia lahjana päälle – asioita tapahtuu, vaikka en haluaisi”, hän sanoo.
Podcastissa Pohjola selvittää myös levytysprosessinsa, uuden musiikin synnyttämisen luomiskertomuksen.
”Ehdottomasti ei ole mitään nimiä eikä kokonaisuutta mielessä etukäteen. Nautin siitä, että musiikki on helposti lähestyttävää, mutta siinä on myös korkean abstraktion elementtejä.”
Pohjola paitsi säveltää itse musiikkia, myös tulkitsee trumpetillaan muiden sävellyksiä. Tämän vuoden merkkitapaus oli Kaija Saariahon viimeiseksi jääneen sävellyksen, varta vasten Verneri Pohjolalle sävelletyn HUSH-teoksen kantaesitys Helsingin Musiikkitalossa elokuussa yhdessä Susanna Mälkin johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa.
Podcastissa Pohjola kertoo monivaiheisen tarinan siitä, kuinka Saariaho päätyi säveltämään trumpetistille tietäen teoksen olevan viimeinen, johon hän vakavasti sairaana pystyy. Kaija Saariaho kuoli kesäkuussa 2023.
”Siinä kävi niinkin dramaattisesti, että sinä päivänä, kun hän sanoi teoksen olevan valmis, hänen terveytensä romahti lopullisesti.”
Teoksen työstämiseen mahtui kuitenkin myös riemukkaita hetkiä alkaen Pohjolan iloon ja ylpeyteen siitä, kun Saariaho ilmoitti haluavansa säveltää Pohjolalle.
”Kesti kuukauden laskeutua edes vähän lähemmäs maan pintaa”, hän kuvailee.
Kun yhteistyö eteni, Pohjola sanoi tajunneensa, että hän toimii kirjaimellisesti äänitorvena Kaija Saariahon upean uran viimeiselle sävellykselle.
”En voi antaa tämän nousta päähän. Oli nöyrä, mutta kunnioitettu olo.”
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 19 Oct 2023 - 43min - 58 - Cecilia Damström: ”Ensin mietin, mitä haluan sävellyksellä sanoa ja vasta sitten, miten”
Cecilia Damström on nykymusiikin säveltäjä, joka sai myös Teosto-palkinnon ilmastomuutosaiheisella ICE-teoksellaan vuonna 2022. Säv.San.Sov.-podcastissa hän kertoo työtavoistaan ja asenteestaan, kuinka esimerkiksi loputon uteliaisuus on säveltäjälle hyödyksi.
Kun Cecilia Damström säveltää, hänellä on aina ensin sävellystä varten otsikko valmiina.
”Aina ensin on jotain, mitä haluan sanoa ja sitten mietin, miten sen sanon”, hän kuvailee podcastissa työprosessiaan.
Sanominen tarkoittaa tässä yhteydessä sävelkieltä. Sitä, että Damström ilmaisee asiansa musiikin keinoin. Varsinainen sävellystyö alkaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun aihe on hallussa mahdollisimman syvällisesti. Esimerkiksi Teosto-palkittua ICE-teoksen muotoon vaikutti se, mitä Damström oppi luonnosta, tässä tapauksessa lumesta ja jäästä lukemalla: lumihiutaleiden muoto innoitti kuusisävelisen heksakordin käyttämiseen.
Damström muistaa tarkkailleensa jo 3-vuotiaana äitinsä reaktioita, miten tämä reagoi hänen improvisaatioonsa. Säveltäminen kulkikin hänen elämässään määrätietoisen pianonsoittoharjoittelun rinnalla aina varhaiseen aikuisuuteen saakka: muun muassa koulussa Damström sävelsi musiikkia näytelmiä varten.
Säveltäminen syrjäytti pianonsoiton kuitenkin vasta pakon edessä, kun 19-vuotiaana käteen iski rasitusvamma. Se pakotti peräti vuoden harjoittelutaukoon instrumentin kanssa, ja johdatti säveltäjäopintoihin.
Suomi on Damströmille vasta neljäs kieli, kotikielten saksan, englannin ja ruotsin jälkeen. Myöhemmin vuoden opiskelijavaihdon aikana hän oppi myös espanjaa. Laaja kielitaitokin on omiaan vaikuttamaan Damströmin säveltäjäntyöhön.
Kun oppii ajattelemaan asioita eri tavoilla, oppii niitä myös yhdistelemään eri tavoin
”Pitää aina olla utelias kaikkea uutta kohtaan. Koen, että se on myös säveltäjälle terveellinen asenne.”
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 04 Oct 2023 - 34min - 57 - Alex Mattson: ”Musanteossa ei ole rajoituksia”
Alex Mattson on monipuolinen musiikintekijä. Säv.San.Sov. -podcastissa hän kertoo, mitä eroa on tehdä ja tuottaa biisejä omaa edm-artistin uraa tai oman Blind Channel -yhtyeen levytyksiä varten, ja miten omaa musiikintekoa ohjaavaa voi olla herkässä iässä saatu visuaalinen kannustus.
Kun Alex Mattson tunnettiin vielä vain Aleksi Kaunisvetenä ja hän oli ”mopoikäinen teini”, hänen mielestään kaikki konemusiikki oli syvältä. Hän soitti rumpuja bändeissä, jotka ottivat vaikutteita Slipkotilta ja Children of Bodomilta.
Mutta sitten Aleksi näki kuvan Skrillexistä ja se muutti kaiken. Hän koki saavansa visuaalisen luvan tutustua – ja tehdä – konemusiikkia.
”Skrillex oli rokkityyppi, mutta teki konemusaa.”
Ja konemusaa sekä 2020-luvun rockia Mattson on sittemmin alkanut tehdä. Hän luonut niin soolouraa, tehnyt biisejä muille artisteille kuin kuulunut vuodesta 2020 lähtien myös Blind Channel -yhtyeeseen.
Alex Mattson kertoo podcastissa monipuolisesta musiikintekijän työstään: miten monin tavoin voi ensimmäinen inspiraatio uuteen biisiin tulla, ja miten monenlaiseen kappaleeseen se voi päätyä. Hän ei esimerkiksi etukäteen yleensä päätä, mihin käyttöön biisiä tekee – itselleen, jollekin muulle artistille vai Blind Channelille. Aihioita biiseihin on puhelimeen taltioitu yli tuhat. Ja koskaan ei tiedä, mikä vaikkapa puoliunessa tallenteeksi vihelletty melodia on myöhemmin uuden biisin ydin.
”Koko musanteko on hieno laji. Ei ole rajoituksia, mistä lähtee ja mitä tekee”, hän kertoo.
Ja sitten toisaalta: työprosessit muistuttavat toisiaan, tekee sitten millaista musiikkia tahansa.
”Löydän itseni yötäpäivää etsimässä jotain hyvää virvelisoundia. Ei siinä työssä ole loppujen lopuksi hirveästi eroa, vaikka soundit ovat erilaisia.”
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Mon, 25 Sep 2023 - 34min - 56 - Timo Kaukolampi: ”Ensin roiskitaan, sitten tiivistetään”
Konemusiikin tekijänä jo 30 vuoden ajan ansioitunut Timo Kaukolampi on tehnyt soololevyjä, musiikkia elokuviin ja tv-sarjoihin sekä tanssiesityksiin sekä vaikuttanut muun muassa yhtyeissä K-X-P, Op:l Bastards ja Larry & The Lefthanded. Nyt hän kertoo monivivahteisesta urastaan elektronisen musiikin parissa Säv. San. Sov. -podcastissa.
”Voisin valehdella tähän jotain ylevää mun tekemisestä, mutta totuus on, että mun musiikin tekeminen on roiskimista – ja siitä ruvetaan sitten tiivistämään”, Timo Kaukolampi toteaa.
Hän tekee yleensä albumia varten ensin noin 50 aihiota, ja työstää ja tiivistää niistä sitten sopivan kokonaisuuden.
”Tavallaan jammailen ja lähden jatkamaan sitä, mikä tuntuu toimivan.”
Kaukolampi sanoo, että albumikokonaisuudet syntyvät hänellä hitaasti, koska työtapaan kuuluu ”unohtaminen”. Hän haluaa ikään kuin unohtaa äänitetyn materiaalin ja palata siihen uutena.
Sillä, tekeekö hän musiikkia yksin, pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Tuomo Purasen kanssa K-X-P:ssä tai jollain muulla nimellä, on merkitystä.
”Mua kiinnostaa luoda taas uusia aliaksia, joilla on ehkä ihan eri soundi kuin tällä soolopersoonallani. Laadukasta, mutta en pane sieluani ristille roikkumaan siinä prosessissa”, Kaukolampi suunnittelee.
Noin 30-vuotiseen uraan musiikin parissa mahtuu myös ajanjakso, jolloin Kaukolampi keskittyi tuottajantyöhön ja säveltämään muille artisteille. 2000-luvulla hän tuotti muun muassa norjalaisen poptähti Annien musiikkia, joka on varsin erilaista kuin hänen omien projektiensa materiaali. Tähän aikaan Kaukolampi kertoo olleensa totaalisen kyllästynyt bänditouhuun ja tekemään musiikkia itse. Tämäkin oli välivaihe.
”Itsetuntemuksella on monumentaalinen merkitys. Mitä kannattaa tehdä ja kannattaa olla tekemättä.”
Eli Kaukolampi sai sen, mistä luopui: hän tajusi, että haluaa olla taiteilija – juuri siitä hän ei voi luopua.
Kaukolampi on löytänyt oman musiikillisen maailmansa. Vaikka hän tekisi musiikkia Purasen kanssa lähinnä jouhikolla eikä elektronisilla soittimilla, kuten teki Jussi-palkinnon arvoisesti Armomurhaaja-elokuvaan, ”siinä on aina mukana kosminen flavor”.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 13 Sep 2023 - 58min - 55 - Eija Hinkkala ja Pertti Jalonen: "Tango elää tanssipaikoilla”
Sanoittaja Eija Hinkkala ja säveltäjä Pertti Jalonen ovat voittaneet kahdesti Seinäjoen Tangomarkkinoiden yhteydessä järjestettävän kilpailun parhaasta uudesta tangosta. ”Tango elää tanssipaikoilla”, Hinkkala sanoo Säv. San. Sov. -podcastissa. Hän ja Jalonen ovat vieraina Teoston podcastin viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa.
Tangolla – ja muulla vanhan liiton iskelmämusiikilla – on pitkä ja kunniakas historia suomalaisten suosimana musiikkina, vaikka suomenkielinen pop on ottanut sen aseman esimerkiksi radiokanavien äänitapettina. Kun tango ja iskelmä elävät ja soivat livenä, Hinkkala ja Jalonen ovat motivoituneita kirjoittamaan uusia lauluja.
Mutta miten kirjoittaa tangoa 2020-luvulla? Ujuttaako Argentiinasta kumpuavaa musiikkityylin historiaa? Vai nojata sen suomalaisiin järkäleisiin, erityisesti Toivo Kärjen ja Unto Monosen kirjoittamiin ikivihreisiin?
Molemmat sanovat välttelevänsä kliseitä.
”Tekstittämisen tekee vaikeaksi se, kun alkaa miettiä, miten tämän vanhan asian voisi sanoa jotenkin niin, ettei kukaan muu ole aikaisemmin sanonut”, Hinkkala kertoo.
Podcastissa Hinkkala ja Jalonen kertovat työnkuvastaan, sekä yhteisestä että kumpikin omastaan. Myös molempien urapolku on mielenkiintoinen: Hinkkala aloitti ammattimaisen musiikintekemisen vasta täytettyään 40 vuotta – ja työskenneltyään koko aikuisikänsä siihen saakka Saksassa hammaslääkärinä.
”Tämä on kärjistys, mutta olen tavannut sanoa, että vaihdoin kerralla maata, miestä ja ammattia”, hän kertoo.
Musiikin ammattilaiseksi voi päätyä, aloittaa sen parissa sitten myöhään tai varhain. Pertti Jalosen elämään musiikki tuli jo 7-vuotiaana:
”Isä kysyi silloin, tahdotko ilmakiväärin vai pianon. Onneksi valitsin pianon.”
Uusille tekijöille molemmilla on selkeä neuvo: tehkää paljon.
”Tehkää, tehkää, tehkää. Pitää vain tehdä. Ja oppikaa sietämään pettymyksiä. Niitä tulee kuitenkin enemmän kuin onnistumisia. Parhaat treenaa eniten. Siksi ne ovat parhaita”, Hinkkala sanoo.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Kesällä 2023 Teosto toimi Seinäjoen Tangomarkkinoiden kumppanina perinteikkäässä sävellys- ja sanoituskilpailussa, jossa etsittiin vuoden sykähdyttävintä uutta tangoa.
Mon, 04 Sep 2023 - 47min - 54 - Ville Valo: ”Kun kovalevyllä on tarpeeksi tavaraa, sitä pitää puskea ulos”
Ville Valolle luonteva musiikintekemisen tahti on kirjoittaa kymmenen julkaisukelpoista biisiä kolmessa vuodessa. Vaikka biisinteossa on pitkän uran varrella ollut erilaisia vaiheita, hänen kaikessa tekemisessään on ollut aina läsnä romanttisen kaihoisa perusvire.
Ville Valo on Suomen kaikkien aikojen kansainvälisesti menestyneimpiä rockartisteja. Hän on juuri palannut parrasvaloihin uuden VV-sooloprojektinsa kanssa, jonka albumi Neon Noir julkaistiin 13.1.2023. Edellinen yhteistyö Agents-yhtyeen solistina pohjautui lähinnä Rauli ”Badding” Somerjoen levytyksiin, mutta ennen kaikkea Valo tunnetaan HIM-yhtyeestä.
Hän oli bändin johtaja, laulusolisti ja biisinkirjoittaja – ja viimeiseen rooliin hän ryhtyi vähän pakon sanelemana. Ensin oli musiikki-innostus, sitten visio bändistä. Ja jotta visiota päästiin toteuttamaan, tarvittiin omia kappaleita.
”Aloin pikkuhiljaa rustailla (biisejä), kun ei niitä kukaan muukaan tehnyt”, Valo muistelee podcastissa.
”Kun kerää x-määrän kokemuksia, niin yhtäkkiä alkaa soida joku idea päässä, kun keittää kahvia. Sitten se työ alkaa. Kun kovalevyllä on tarpeeksi tavaraa, sitä pitää jotenkin puskea ulos”
Musiikintekijänä, -tulkitsijana ja -kuuntelijana Valo kuvailee itseään häikäilemättömäksi romantikoksi ja ”riittävän sinisilmäiseksi eläytyjäksi”. Hän on saanut vaikutteita lukemattomilta artisteilta ja yhtyeiltä aina A-hasta Black Sabbathiin tai vaikkapa Aphex Twinistä Dingoon ja Depeche Modeen. Kaikkia yhdistää jonkinlainen melankolia.
”Ei ole hirveesti superonnellisia stygejä, joista tykkäisin”, hän sanoo.
Podcastissa Valo kertoo myös instrumenttien merkityksestä biisintekoon, esimerkiksi sen, kuinka aluksi sävelsi kappaleet lähinnä bassokitaralla.
”Kun sain ensimmäiset Teosto (-korvaukset), ostin heti Kitarapajasta Levinin orkesterikitaran. Diggasin (Tapio) Rautavaarasta niin paljon.”
Valon edelleen omistamalla ruotsalaisella klassikkosoittimella syntyi muun muassa HIM-yhtyeen kansainvälinen läpimurtobiisi Join Me (In Death).
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 19 Jan 2023 - 54min - 53 - Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö: ”Innostusta ei voi teeskennellä”
Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ovat viime vuosien tehokkaimpia hitintekijöitä Suomessa – yhdessä ja erikseen. He eivät kuitenkaan usko teolliseen musiikintekemiseen.
Kun Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö tekevät yhdessä musiikkia artisti Ellinooralle, heitä yhdistää lapsenomainen innostus.
”Innostusta ei voi teeskennellä”, Leikas sanoo Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa.
”Musiikki on ikuinen tutkimusmatka”, Sirviö toteaa.
Leikas ja Sirviö ovat kumpikin voittaneet erikseen Vuoden musiikintekijä -palkinnon. Artisti Ellinoora on palkittu muun muassa neljällä Emma-palkinnolla, Sirviö on voittanut vuoden tuottajan Emman. Hän on tuottanut Ellinooran lisäksi myös monia muita artisteja, viimeksi muun muassa Juha Tapion ensi vuonna julkaistavaa albumia. Sirviö on myös kirjoittanut kappaleita muille artisteille.
Työparia yhdistää myös rakkaus melodioihin ja monipuolinen musiikkimaku, jossa on kuitenkin erityinen paikka brittipopille. Hyviä biisejä yhdistää puolestaan molempien mielestä se, että niitä voi esittää vaikka vain akustisella kitaralla säestäen.
”Ihan sama miten niitä sitten kuorrutetaan”, Sirviö sanoo.
Myös omaehtoisuus, omiin visioihin luottaminen on tärkeää.
”Neuvot voi kuunnella, mutta niitä ei tarvitse välttämättä noudattaa”, Ellinoora Leikas sanoo.
Hänen oma neuvonsa musiikintekijäksi tahtoville on, että kannattaa pyrkiä säilyttämään vilpitön rakkaus musiikkiin, eikä alkaa ajatella musiikin tekemistä teollisena työnä.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 21 Dec 2022 - 45min - 52 - Ismo Alanko: ”Biisinteko on improvisointia”
Ismo Alanko on tehnyt biisejä Hassisen kone- ja Sielun veljet -yhtyeille sekä soolourallaan yli 40 vuoden ajan. Silti hän tuntee aloittavansa musiikin kirjoitustyön joka kerta aivan alusta.
”Biisinteko on minulle tosi pitkälle improvisointia. Oli instrumentti mikä hyvänsä – piano, kitara tai tietokone – niin sillä improvisoidaan”, pitkän linjan musiikintekijä ja rockmuusikko Ismo Alanko sanoo Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa.
Ja sitten kun improvisaatio tuottaa jälkeä, joka Alangosta tuntuu olevan linjassa hänen ”sen hetkisten fiilistensä” kanssa, hän alkaa tehdä muistiinpanoja. Musiikillisen rungon valmistuttua alkaa tekstin suoltaminen – usein myös se alkaa saman tien improvisaationa.
”Alan vain tuottaa tekstiä kappaleen rytmiin ja tunnelmaan.”
Aihettakaan ei tarvitse olla valittuna.
”Se on hyvin vaistonvaraista toimintaa. Jälkeenpäin en useinkaan tiedä, miksi olen päätynyt näihin ratkaisuihin.”
Mikä sitten saa Ismo Alangon kirjoittamaan uutta musiikkia? Se tunne, että sisällä on jonkinlainen ”möykky”. Uutta musiikkia, joka pitää saada ulos.
”En ole vielä koskaan ajatellut, että mun ura tarvitsee nyt uuden levyn ja mun pitää saada nyt ne uuden levyn biisit tehtyä ja piste.”
”Olen aina pitänyt fokuksen siinä, millaista musiikkia haluaisin itse kuulla. Olen ehdottomasti oman musani suurin fani ja ankarin kriitikko”, hän sanoo.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 09 Dec 2022 - 39min - 51 - Minna Leinonen: ”Säveltäminen on arjessa kohdattujen asioiden prosessointia”
Säveltäjä Minna Leinosen teokset ovat saaneet innoituksensa hyvin erilaisista asioista kuten joukkoliikenteestä, toisen säveltäjän teoksesta tai yhteistyöstä muiden taiteilijoiden kanssa.
”Sävellykset eivät synny tyhjiössä. Säveltäminen on arjessa kohdattujen asioiden prosessiointia.”, Leinonen sanoo Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa.
Esimerkiksi ääni-installaatio Haamuratikka syntyi äänisuunnittelija Jussi Suonikon kanssa 2016 Tampereen Keskustorille, kun Helsingistä Tampereelle muuttanut Leinonen halusi ottaa kantaa kiivaaseen keskusteluun raitiovaunulinjan rakentamisesta.
”Tarvitsen ne aiheet ennen kuin menen työhuoneelle säveltämään.”
Maaliskuussa 2023 Helsingissä järjestettävällä Musica Nova -festivaalilla kuullaan puolestaan Leinosen uusi sävelteos Vimma, jonka ituna on Kreeta Haapasalonsävellys Minun leipäni pieniin on pantu. Haapasalo eli, sävelsi ja soitti kannelta 1800-luvulla – ja kiersi esiintymässä, vaikka hänellä oli työtön aviomies ja yksitoista lasta. Näistä olosuhteista huolimatta hän eli musiikilla ja elätti perheensäkin.
”En voi lakata ihmettelemästä sitä vimmaa, sitä paloa. Se on ihan valtava sisäinen voima.””, Leinonen sanoo.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Nov 2022 - 33min - 50 - Juri Seppä: ”Hyvä melodia saattaa tulla mieleen vaikka saunan lauteilla”
Juri Seppä kutsuu itseään mediasäveltäjäksi. Hänen sävellyksiään kuullaan elokuvissa, tv-sarjoissa, mainoksissa ja peleissä. Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Seppä kertoo, miten hän päätyi säveltämään musiikkia audiovisuaalisiin tuotantoihin.
Säveltäjä Juri Seppäon yhdistävä tekijä muun muassa elokuva Rare Exportsin, tv-sarja Luottomiehen ja lukuisien mainosten välillä. Lapsesta saakka eri instrumentteja soittanut ja jo ala-asteella ensimmäiset biisinsä kirjoittanut Seppä on kasvanut hyvin työllistetyksi mediasäveltäjäksi itse opiskellen. Seuraava suurempi Tuomas Wäinölän kanssa tehty elokuvasävellystyö kuullaan tammikuussa 2023, kun Jalmari Helanderin toimintaelokuva Sisu rantautuu elokuvateattereihin.
Seppä ei aseta tärkeysjärjestykseen töitään, vaikka hänen mielestään on selvää, että tilaajakaan ei odota kaikkea mainosmusiikkia tehtävän ”sydämellä”.
”Töitäni en vähättele, on sitten kyseessä karkkibrändin viiden sekunnin jingle tai pitkä elokuva.”
Itse asiassa mainosmusiikin tekeminen on Sepän mielestä hyvää vastapainoa pidemmille elokuvamusiikkitöille.
”Kun tekee musiikin pitkään elokuvaan, se on raskas, parin kuukauden rypistys. Sen jälkeen on pari kuukautta ihan mukava tehdä mainoksia.”
Töiden tasa-arvo näkyy siinä, miten melodiat tulevat mieleen: kun vapaa-ajalla syntyy käyttökelpoinen sävelaihio, se saattaa syntyä yhtä hyvin mainokseen kuin elokuvaankin.
”Hyvä melodia saattaa tulla mieleen vaikka saunan lauteilla.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 02 Nov 2022 - 38min - 49 - Linda Fredriksson: ”Kannattaa tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on hyvä olla”
Saksofonisti Linda Fredriksson tunnetaan muun muassa palkitusta Juniper-levystä, Mopo-yhtyeestä sekä yhteistyöstä Kerkko Koskisen kanssa. Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa hän kertoo, kuinka kasvoi tekemään musiikkia myös yksin.
Linda Fredrikssonin ensimmäinen soololevyJuniper sai niin hyvän vastaanoton kuin jazz-albumi voi Suomessa saada: viiden tähden arvosteluja, Teosto-palkinto ja Vuoden parhaan jazzalbumin Emma-palkinto osoittivat saksofonistille, että tämän kannatti rohkaistua tekemään musiikkia itse.
Hän sanoo kasvaneensa itsenäiseksi musiikintekijäksi vähitellen. Taustalla oli lapsuudesta alkanut soittaminen bändissä, jossa aina oli vieressä joku, jolta kysyä musiikin toimimisesta.
”Oli hidasta kasvaa olemaan jotain mieltä ihan itse, onko joku juttu hyvä vai ei.”
Mutta kun Fredriksson uskalsi tehdä itse, hän uskalsi tehdä musiikkia henkilökohtaisesti.
”Juniper on tosi henkilökohtainen. Ei sellainen mitään performoiva.”
Musiikin tekemisessä on hänelle silti jatkossakin kaksi vaihetta: yksityinen sävellys- ja ideointivaihe, jossa hän käy keskustelua lähinnä itsensä kanssa sekä syntyneiden aihioiden pallotteluvaihe luottohenkilöiden kanssa.
”On myös hauska musiikinteon kohta, kun tekemistä voi jakaa muiden kanssa.”
Uusille musiikintekijöille Fredrikssonilla on yksi ohje:
”Kannattaa koettaa tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on hyvä olla.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 20 Oct 2022 - 46min - 48 - Janne Rintala: ”Kuonaa pitää kirjoittaa paljon, että löytyy joku laulu, josta muutkin voivat tykätä”
Biisintekijä Janne Rintala tunnetaan muun muassa Arttu Wiskarin ja Erika Wikmanin megahittien kirjoittajana. Teoston Säv. San. Sov. -podcastissa hän kertoo olevansa ahkera tekijä, joka tulee studiolle arkisin töihin toimistoajoiksi.
Tuottelias Janne Rintala kertoo podcastissa, että harvassa ovat ne päivät, joina ei yhtään laulua synny. Kaikki hänen kirjoittamansa biisit eivät kuitenkaan aina päädy radioon.
”Kuonaa pitää kirjoittaa paljon, että löytyy joku sellainen laulu, josta vois tykätä joku muukin kuin itse.”
Rintala kirjoitti läpimurtobiisinsä Mökkitien Arttu Wiskarin esitettäväksi kaksitoista vuotta sitten. Kappale on määritellyt hänen uraansa – ja antanut jopa nimen edustamalleen Mökkitie Records -levy-yhtiölle. Nykyisin hän pitää sanoitusta naiivina aloittelijan teoksena, ja juuri siitä vilpittömyydestä muodostuu myös osa kappaleen viehätystä.
”Enää näillä kilsoilla sellaista ei pystyisi kirjoittamaan, ei ei ikinä. Mutta siitä välittyy aito tunne ja siksi siitä on tullut ikivihreä”, hän arvelee.
Entä sitten sävellys? Melodian pitää olla Rintalan mielestä yksinkertainen ja mieleen jäävä kuin lastenlaulussa.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Mon, 03 Oct 2022 - 33min - 47 - Pedro Hietanen: ”Huumorin ja mollin yhdistelmä on elämääni!”
Teoston Säv.San.Sov. -podcastin neljättä kautta kesän jälkeen jatkaa Pedro Hietanen, jonka jo 1960-luvulla alkanut ura säveltäjänä, sovittajana, yhtyeen johtajana, muusikkona ja säestäjänä hakee vertaistaan.
Pedro Hietanen on monipuolinen musiikintekijä, joka tunnetaan kyvystään hyppiä erilaisten musiikillisten raja-aitojen yli. Ilman Hietasen panosta ei olisi syntynyt Wigwamin progressiivista rockia, Topi Sorsakoski& Agentsin ja oman Pedro`s Heavy Gentelemenin levyjä tai Velipuolikuu-tv-sarjan musiikkia sellaisina kuin ne ovat piirtyneet suomalaisten tajuntaan.
”Onhan se, kun skånelainen herrasmies laulaa suomeksi, jota ei osaa, venäläisen kansanlaulun, joka onkin yhtäkkiä reggae.”
Kuvailu sopii vaikkapa Pedro`s Heavy Gentlemen -yhtyeen hittiin Huopikkaat, joka yhdisti venäläiseen mollibiisiin huumoria ruotsalaislaulaja Peps Perssonin tulkitsemana.
”Huumorin ja mollin yhdistelmä, se on elämääni.”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Jakson kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva.
Tue, 20 Sep 2022 - 29min - 46 - J. Karjalainen: ”Tekijän pitää aina tehdä uutta”
Teoston Säv.San.Sov. -podcastin erikoisjaksossa vieraillaan J. Karjalaisen laulujen lähteillä, hänen biisintekohuoneessaan Keltaisessa talossa. Nykyisin huoneessa on Lännen-Jukan inspiroima sisustus.
”En ole koskaan ajatellut musiikkia tyylien kautta, että onko tämä nyt poppia, rokkia vai mitä. Olen kuunnellut musiikkia pienestä pitäen ja innostunut monestakin eri stailista. Enimmäkseen kuitenkin Amerikan kansanmusajohdannaisista tyyleistä”,J. Karjalainen sanoo.
Millainen prosessi on yli 40 vuotta suosittuja lauluja tehneen J. Karjalaisen biisien takana? Mikä häntä inspiroi? Ja mikä saa tekemään uutta musiikkia edelleen?
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 08 Jun 2022 - 57min - 45 - Tuomas Holopainen: ”Kappaleita tarinoista, joita haluan kertoa”
Nightwish on noussut kansainväliseen suosioon säveltäjä Tuomas Holopaisen kunnianhimoisten, jopa suuruudenhullujen teosten ansiosta. Nuo teokset syntyvät Holopaisen mielessä. Millaisen prosessin seurauksena säveltäjän kiteeläisessä hirsimökissä työstämät sävellykset muotoutuvat Nightwishin levytyksiksi ja keikkaohjelmistoksi?
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.Wed, 23 Oct 2019 - 38min - 44 - Chisu: ”Kun tuntuu, että sielu puhuu, biisit syntyvät nopeasti”
Artisti, laulaja-lauluntekijä ja tuottaja Chisu halusi haastaa itsensä Momentum -teoskokonaisuutta tehdessään. Hän pisti uusiksi sävellysmetodinsa, instrumentaationsa ja työtapansa. Uuden ilmaisun mahdollisti se, että myös yhtyeen kokoonpano uusiutui.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 23 Oct 2019 - 53min - 43 - Asa: ”Ujosta kundista tuli rohkea jäbä”
Suomenkielisen rap-musiikin arvostetuimpiin tekijöihin kuuluva Asa toteaa, että laulunkirjoittajalta vaaditaan rohkeutta. Asa on tehnyt musiikkia monilla eri nimillä – ja monista eri näkökulmista. Hän suhtautuukin työhönsä toistoa vältellen. Podcastissa hän kertoo musiikkinsa kummuneen alkujaan tarinoista lähipiirinsä elämästä ja kohtaloista.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 23 Oct 2019 - 44min - 42 - Outi Tarkiainen: ”Musiikki on taajuus, jolla puhutaan sydämestä sydämeen”Tue, 22 Oct 2019 - 36min
- 41 - Timo Lassy: ”Luotan omaan originelliin soundiin”
Vuoden Jazz Emma -palkinnolla palkittu Timo Lassy on saksofonisti, säveltäjä ja yhtyeenjohtaja. Hänen tenorisaksofoninsa ja huilunsa soi monissa omissa ja muiden yhtyeissä ja projekteissa. Mitä eroa on säveltää jazz-teosta omalle levylle – tai yhtyeen jäsenenä ihan muualle?
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 36min - 40 - Elisa Tiilikainen: ”Kun laulunteko onnistuu, maailmassa on hetken aikaa järkeä”
Elisa Tiilikainen tunnetaan myös taiteilijanimellä Elli Haloo. Tuolla nimellä hän on noussut yhdeksi Suomen suosituimmista laulajista Haloo Helsinki! -yhtyeen solistina. Mutta mitä eri puoliaan Tiilikainen toteuttaa Haloo Helsingissä – ja sooloprojektissaan Ellips? Haastattelijana toimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 52min - 39 - Sebastian Hilli: ”On velvollisuuteni keksiä jokaiseen teokseen uusi tekniikka”
Teosto-palkittu säveltäjä Sebastian Hilli haastaa itsensä jokaista sävellystä tehdessään: hänen hyödyntää aina uutta tekotapaa välttääkseen itsensä toistamisen. Innoituksena teokseen voi toimia vaikkapa sen nimi. Snap Music syntyi, kun sen musiikillisia mielikuvia synnyttävä nimi oli keksitty.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 39min - 38 - Sinikka Svärd: ”Sanoituksen kirjoittaminen vaatii aina pitkän miettimisen”
Sanoittaja Sinikka Svärd sanoo suoraan, ettei ymmärrä sanoittajia, jotka väittävät huitaisevansa laulutekstin yhdellä istumalla valmiiksi. Kappaleen sanoittaminen vaatii hänen mukaansa aina kypsyttelevää miettimistä – niin ovat syntyneet Svärdin käsissä monet iskelmätekstit, muun muassa Katri Helenalle, Lauri Tähkälle, Anna Erikssonille ja Johanna Kurkelalle.
Haastattelijana on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 44min - 37 - Arto Tuunela: ”Biisinteossa ei pidä jäädä oman menneisyytensä vangiksi”
Pariisin kevät -yhtyeen sanoittaja, säveltäjä, tuottaja ja artisti Arto Tuunela on 2010-luvun merkittävimpiä suomalaisia pop- ja rockmusiikin tekijöitä. Hänen johtamanaan Pariisin kevät on uusiutunut levy levyltä. Uusi aluevaltaus Tuunelalle oli Palavaa vettä -kappaleen säveltäminen Lauri Tähkälle yhdessä Tähkän kanssa.
Haastattelijana on musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 1h 01min - 36 - Maija Kauhanen: ”Sävellän pianolla, laulaen, matkaharmonilla ja kanteleella”
Kanteletaiteilija Maija Kauhanen on vaikuttava yhden naisen orkesteri esiintyessään. Hän laulaa ja soittaa kannelta, muun muassa. Eivätkä kanteleet ole mitä tahansa tusinatuotteita, vaan hänelle varta vasten rakennettuja esineitä – vaikka läpinäkyviä.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 34min - 35 - Eppu Kosonen: ”Enemmänkin taidetta kuin teollista muotoilua”
Säveltäjä ja sanoittaja Eppu Kosonen tunnetaan muun muassa Saimaa -yhtyeen yhtenä moottorina. Hän on ollut tekemässä paitsi Saimaan levyjä Pyhimyksen ja Pepe Willbergin kanssa, mutta myös lukuisia hittejä muun muassa JVG:lle, Jonna Tervomaalle ja Kaija Koolle. Podcastissa hän kertoo, että kesti aikansa ennen kuin hän oivalsi sanoitusten painoarvon musiikissa.
Haastattelijana on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 53min - 34 - Timo Kiiskinen: ”Kaikenlainen mökämusakin syntyy hiljaisuudessa”
Teoston Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnon keväällä 2019 saanut sanoittaja, säveltäjä ja artisti Timo Kiiskinen on kirjoittanut musiikkia itselleen – ja lukuisille artisteille Kari Tapiosta Anna Puuhun ja Vesa-Matti Loiriin. Hän myös sanoitti ystävälleen Lauri Tähkälle jättihitin Palavaa vettä.
Haastattelijana on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 53min - 33 - Tiina Vainikainen: ”Biisinteko on minulle yhä mysteeri – ja joka kerta erilainen”
Säveltäjä ja sanoittaja Tiina Vainikainen on ollut kirjoittamassa kappaleita monille 2010-luvun menestyneimmille suomalaisille artisteille. Muun muassa Kaija Koo, Juha Tapio, Samuli Edelmann, Evelina, Laura Närhi, Roope Salminen & Koirat ja monet muut ovat saaneet nauttia ammattilaisesta, joka suhtautuu työhönsä uteliaana etsijänä jokaisella laulunkirjoituskerralla.
Haastattelijana jaksossa on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 22 Oct 2019 - 45min - 32 - Heidi Paalanen: ”Laulunteko on hauskin leikki, jonka tiedän”
Sanoittaja ja säveltäjä Heidi Maria Paalanen tunnetaan muun muassa useiden Jannika B:n ja Jesse Kaikurannan kappaleiden kirjoittajana. Kokkolalainen lauluntekijä asettaa perheensä työnteon edelle, mutta iloitsee elämäntilanteestaan: uuden kappaleen kirjoittaminen tuntuu leikiltä.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Mon, 21 Oct 2019 - 31min - 31 - Samuli Putro: ”Pitkään ajattelin, että kaikkien laulujen pitää olla totta”
Samuli Putro on suomenkielisen rockin 2000-luvun tärkeimpiä tekijöitä. Zen Cafe -yhtye oli Suomen suosituimpia, kunnes Putro päätti uusiutua tekijänä lähtemällä soolouralle. Putron elokuvallisissa sanoituksissa voi aistia hänen nuoruutensa kotikaupungin Raahen – tosin kokemuksen kartuttua Putro sanoo oppineensa muita kuin konkreettisia tunteitaan ja havaintojaan.
Haastattelijana on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Sun, 22 Sep 2019 - 1h 04min - 30 - Olli Virtaperko: ”Säveltämisen ydin on olemassa olevien mahdollisuuksien karsinta”
Säveltäjä, sovittaja Olli Virtaperko on säveltänyt useita laajamittaisia orkesteriteoksia. Tyylillisesti monipuolinen Virtaperko on kirjoittanut taidemusiikin lisäksi big bandille, sähköisille instrumenteille – ja sovittanut Frank Zappaa johtamalleen barokkiyhtye Ensemble Abrosiukselle. Lisäksi Virtaperko tunnetaan Ultra Bran laulajana.
Virtaperkoa haastattelee pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 13 Dec 2017 - 40min - 29 - Paula Vesala: ”Improvisaatio on tärkeää uuden biisinteossa”
Sanoittaja, säveltäjä ja sovittaja Paula Vesala tunnetaan sanoituksistaan yhtyeessä PMMP sekä Vesala -soolourallaan kirjoittamistaan kappaleista. Vesalan biisejä ovat levyttäneet myös monet muut artistit, sävellyksiä muun muassa Samuli Edelmann ja Vesa-Matti Loiri sekä sanoituksia esimerkiksi Stig, Katri Ylander, Jenni Vartiainen, Antti Tuisku ja Kaija Koo.
Podcastissa hän kertoo sanoitustensa synnystä ja siitä, millaista postia hän sai osallistuttuaan Vain elämää -ohjelmaan.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 07 Dec 2017 - 1h 01min - 28 - Tuomas Kantelinen: ”Säveltäminen on kuin huippu-urheilua”
Tuomas Kantelinen on säveltänyt musiikkia oopperaan ja balettiin, mutta myös elokuviin Suomessa ja ulkomailla. Hänen sävellyksensä värittävät esimerkiksi useita Hollywood-tuotantoja. Haastattelussa Kantelinen kertoo, että elokuvien musiikin säveltämisessä on monia vaiheita ja jopa pelkoa potkujen saamisesta. Isoissa projekteissa työn vaiheita ovat: ”kuulla työstä, saada se ja pitää se!”.
Haastattelijana on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 06 Dec 2017 - 43min - 27 - Toni Wirtanen: ”En osaa tehdä muunlaista musaa, kuin mistä itse pidän”Wed, 29 Nov 2017 - 39min
- 26 - Magnus Lindberg: ”Säveltäminen on visioiden luomista ja utopististen ajatusten kanssa elämistä”
Säveltäjä Magnus Lindberg kuuluu nykysäveltäjien ”kultaiseen sukupolveen” yhdessä muun muassa opiskelijatoveriensa Esa-Pekka Salosen ja Kaija Saariahon kanssa. Hän innostui varhain tietokonemusiikista, tilaussävellystöidensä lisäksi hän harrastaa pianistina myös improvisointia.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 29 Nov 2017 - 45min - 25 - Maija Vilkkumaa: ”Biisit on sen summa, mitä näkee, kokee ja on kuullut”
Säveltäjä, sanoittaja Maija Vilkkumaa tunnetaan soolouransa hittikappaleista, muun muassa lauluista Ei, Ingalsin Lauraja Pyörii. Vilkkumaa on tehnyt musiikkia myös muille artisteille, muun muassa Kaija Koolle ja Erinille. Vilkkumaa etsii jatkuvasti uusia työtapoja ja näkökulmia biisien kirjoittamiseen.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 23 Nov 2017 - 47min - 24 - Kassu Halonen: ”Kun luomiskausi on päällä, sointi päässä on valtava”
Säveltäjä, sovittaja Kassu Halonen on säveltänyt noin 2000 kappaletta, joista tunnetuimpia ovat Kirkan esittämä Surun pyyhit silmistäni, Irwinin Rentun ruusu ja Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teet. Halonen sanoo pulppuavansa melodioita, säveltäminen on hänelle helppoa.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 22 Nov 2017 - 46min - 23 - Kerkko Koskinen: ”Haluaisin vaihtelua kompin hallitsevaan rooliin"
Säveltäjä, sovittaja Kerkko Koskinen on Ultra Bra -yhtyeen musiikillinen johtaja. Ultra Bran aktiivivuosien jälkeen hän on säveltänyt jatsia, iskelmiä, elokuvamusiikkia big band -teoksen ja konserton sinfoniaorkesterille sekä musiikkia soololevyilleen.
Biisejä:
Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta Ultra Bra: Pärnu Annika Eklund: Shanghain valotHaastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 15 Nov 2017 - 32min - 22 - Saara Törmä & Aku Rannila: "Yhteen biisiin kannattaa laittaa vain yksi asia"
Sanoittaja Saara Törmä ja säveltäjä-sovittaja Aku Rannila ovat pariskunta. He tekevät yhdessä ja erikseen musiikkia eturivin suomalaisartisteille.
Biisejä:
Jari Sillanpää: Sinä ansaitset kultaa Kaija Koo: Kaunis rietas onnellinen Laura Närhi: Siskoni Jesse Kaikuranta: Järjetön rakkausHaastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 15 Nov 2017 - 41min - 21 - Kaija Saariaho: ”Kesken suuren teoksen syntyy usein myös joku pienempi teos tai laulu”
Säveltäjä Kaija Saariaho on yksi aikamme arvostetuimpia nykysäveltäjiä. Hän säveltää parhaillaan viidettä oopperaansa – jokaisen sävellys on kahden ja puolen vuoden työ. Saariaho asuu Ranskassa ja tekee tilaustöitä eri puolille maailmaa.
Haastattelijana on pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Sun, 12 Nov 2017 - 37min - 20 - Jukka Immonen: ”Biisien tekeminen on ryhmätyötä”
Säveltäjä, sovittaja Jukka Immonen on 2000-luvun suosituimpia suomalaisia tuottajia hip hop – ja pop -levytyksissä. Hänen kanssaan yhteistyötä ovat tehneet muun muassa Jenni Vartiainen, Anna Puu, Avain ja Sunrise Avenue. Lisäksi Immonen on saanut Jussi–palkinnon sävellyksestä elokuvaan Tyttö sinä olet tähti.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 09 Nov 2017 - 48min - 19 - Leri Leskinen: ”Mun tehtävä on tukea artistia kaikin keinoin”
Säveltäjä, sovittaja Leri Leskinen tunnetaan pitkäaikaisesta yhteistyöstä muun muassa Samuli Edelmannin ja Jari Sillanpään taustalla. Suurelle yleisölle hän on tullut viime vuosina tutuksi lähes kaikkien Vain elämää -tv-sarjan kappaleiden sovittajana.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 08 Nov 2017 - 24min - 18 - Pauli Hanhiniemi: ”Lauluntekoprosessi on vähän mysteeri mulle itellekin”Sun, 05 Nov 2017 - 37min
- 17 - Maki Kolehmainen: ”Mä katson niitä sanoja ja ne alkaa soimaan”
Säveltäjä, sovittaja Maki Kolehmainen on kirjoittanut lauluja Aikakone -yhtyeelleen sekä lukuisille suomalaisille artisteille. Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa ruotsalaisten, venäläisten ja yhdysvaltalaisten laulunkirjoittajien kanssa. Yhdeksi tärkeäksi biisiksi hän nostaa haastattelussa esille Laura Voutilaisen esittämän ja sanoittaman Kirje itselleni.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 01 Nov 2017 - 27min - 16 - Mikko ”Pyhimys” Kuoppala: ”Tyylikkyys on mulle kirosana”
Sanoittaja, sovittaja Mikko Kuoppala tunnetaan taiteilijanimellä Pyhimys. Hän on tehnyt suomenkielistä hip hop – ja rap-musiikkia muun maussa Ruger Hauer- ja Teflon Brothers -yhtyeissä sekä soololevytyksinä. Hän on myös mukana sanoittamassa kappaleita muille artisteille.
Biisejä:
Pyhimys & Vesta: Kynnet, kynnet Teflon Brothers: Maradona – Kesä 86 Kasmir: VadelmaveneHaastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 01 Nov 2017 - 41min - 15 - Mariska: ”Jos ei oo paras, niin kantsii olla eka”
Sanoittaja-säveltäjä Mariska aloitti hip hop –artistina, mutta on levyttänyt myös laulajana iskelmää ja pop-musiikkia. Lisäksi hän on sanoittanut kappaleita monille muille artisteille, muun muassa Anna Puulle ja Jenni Vartiaiselle. Mariskan hittibiisejä ovat mm. Missä muruseni on, Mä en haluu kuolla tänä yönä, Suloinen myrkynkeittäjä ja Mestaripiirros.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 26 Oct 2017 - 28min - 14 - Jurek: ”Oon oppinu kokeneemmilta tyypeiltä ja jaan niitä tietoja nyt eteenpäin”
Säveltäjä, sanoittaja, sovittaja Jurek Reunamäki on Suomen suosituimpia ja kysytyimpiä hitintekijöitä. Reunamäki ei viihtynyt artistina itse, mutta nauttii laulujen kirjoittamisesta. Hänen teoksiaan ovat levyttäneet muun muassa Antti Tuisku, Johanna Kurkela ja Elastinen. Tunnetko esimerkiksi nämä hittikappaleet: Peto on irti, Sydäntä särkee, Sä et oo enää mun ja Oota mua.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Thu, 26 Oct 2017 - 37min - 13 - Tuure Kilpeläinen: ”Lopullinen palkinto on se, kun yleisö laulaa mukana”
Säveltäjä ja sanoittaja Tuure Kilpeläinen on tehnyt biisejä muun muassa Jonna Tervomaalle, Anna Puulle, Vesa-Matti Loirille ja Johanna Kurkelalle. Tuuren tekemiä hittibiisejä ovat mm. Suljettu sydän, Linnuton puu, Valon pisaroita ja Autiosaari. Häneltä on julkaistu kahdeksan omaa albumia.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 25 Oct 2017 - 22min - 12 - Iiro Rantala: ”Tää mun paketti on vähän omituisempi”
Säveltäjä Iiro Rantala on kuulunut suomalaisen jazzmusiikin terävimpään kärkeen noin 30 vuotta. Hän ylittää vaivattomasti musiikillisten lokeroiden raja-aidat, ja on säveltänyt niin musikaaleja, elokuvamusiikkia kuin pianokonsertonkin.
Haastattelun on tehnyt pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 25 Oct 2017 - 25min - 11 - Risto Asikainen: ”Kun on tarpeeksi kauan tehnyt, osaa välttää tiettyjä kliseitä”
Säveltäjä, sovittaja, sanoittaja Risto Asikainen on tuottanut ja sovittanut iskelmää ja pop-musiikkia laidasta laitaan 1980-luvulta lähtien. Hänet muistetaan ennen kaikkea Nylon Beatin hittien säveltäjänä, mutta Asikainen on yhteensä yli tuhat kappaletta suomalaisille ja jopa aasialaisille artisteille.
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 15 Mar 2017 - 37min - 10 - Juha Tapio: ”Aina löytyy väylä alitajuntaan, kun ei analysoi liikaa”
Juha Tapio on yksi Suomen suosituimmista artisteista, mutta hän pitää itseään ennen kaikkea lauluntekijänä. Tapio kertoo Säv.San.Sov.-podcastissa työtavoistaan ja siitä, miten säveltäminen ja sanoittaminen veivät hänet mukanaan jo 15-vuotiaana.
”Aika pian lauluntekemisestä tuli sellainen tunneilmaisun ihme venttiili, että lauluissa kehtasi puhua niistä tunteista, joista ei kehdannut puhua fudisjengin pukuhuoneessa”, hän kuvailee.
Laulujen kirjoittaminen ei aina nykyisin tunnu helpolta – ainakaan aluksi. Mutta sitten musiikki palkitsee, kun sen äärelle vaivautuu.
”Aina löytyy joku pieni väylä alitajuntaan, kun ei analysoi liikaa ja antautuu leikille”, Juha Tapio sanoo podcastissa.
”Haluan pitää osan laulunteosta mysteerinä itsellenikin. Ettei ole päivänselvää, miten, miksi ja millä tavalla näitä lauluja tulee. Uusi laulu on joka kerran hämmästyksen, kiitollisuuden ja ihmettelyn aihe.”
Säv.San.Sov.-podcastia toimittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 10 Dec 2021 - 44min - 9 - Litku Klemetti: ”Biisinteko on ongelmanratkaisua”
Sanna Klemetti eli Litku Klemetti on artisti ja biisintekijä, joka on omien sanojensa mukaan täynnä ideoita. Uusia ideoita kappaleisiin tulee usein vaikkapa pyöräillessä. Teoston Säv.San.Sov podcastissa Klemetti kertoo, millainen prosessi on nostanut hänet kansan tietoisuuteen musiikin tekijänä. Klemetti on tutkinut akateemisesti omaa musiikillista toimintaympäristöään, kotimaista popin ja rockin indie-kenttää. Hän tahtoo kuitenkin pitää analyyttisyyden loitolla luovasta työstä.
”Ei se mene millään analyyttisella ajattelulla, Otan paljon vaikutteita mutta silti yritän tehdä omaa juttua. Biisin pitää mennä sillä tavalla, mikä on mun tyyli ja estetiikka”
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 17 Nov 2021 - 34min - 8 - Paleface: ”Musiikin tehtävä on joku muu kuin kultalevyjen saaminen”
Karri Miettinen eli rap-artisti Paleface on luonut uran sekä englanniksi että suomeksi kirjoitetuilla kappaleilla. Kun hän aloitti suomenkielisen soolouran 2010 menestyslevyllä Helsinki – Shangri-La, ratkaiseva oivallus syntyi Afrikan-matkalla:
”Jos äänitettyä musaa on tehty noin sata vuotta, mutta laulettu on tuhansia vuosia, niin silloin musiikin tehtävä on joku muu kuin kultalevyjen saaminen”, hän sanoo Teoston SÄV.SAN.SOV. -podcastin vieraana.
Eli kuten esityksinä eläneet laulut, myös rap on pyrkinyt täyttämään kaksi tehtävää: muistaa vanhat viisaudet ja kertoa uudet uutistapahtumat.
Nämä ohjenuorat ovat hänen mielessään edelleen, kun hän hakeutuu työhuoneelleen kirjoittamaan. Palefacella on useita rautoja tulessa koko ajan – niin monia, ettei ole mahdollisuutta jäädä odottelemaan inspiraatiota.
SÄV.SAN.SOV. -podcastin toimittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen
Wed, 03 Nov 2021 - 1h 02min - 7 - Lara Poe: ”Säveltäminen vaatii aikaa”
Lara Poe on suomalais-yhdysvaltalainen taidemusiikin säveltäjä, joka suorittaa parhaillaan tohtoriopintoja Lontoon King`s Collegessa. Hänen sävellyksiään sekä instrumenteille että orkestereille on kuultu jo muun muassa Lontoossa, New Yorkissa, Wienissä sekä Helsingissä ja Lahdessa.
Teoston SÄV.SAN.SOV. -podcastissa Poe kertoo työmetodeistaan ja inspiraationsa lähteistä. Hän ottaa työhönsä monipuolisesti vaikutteita ja tärkeä innoittaja on esimerkiksi kuvataide.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 19 Oct 2021 - 25min - 6 - Kauko Röyhkä: ”Taiteentekemisessä joutilaisuus on tärkeää”
yli 40 vuotta omia laulujaan esittänyt Kauko Röyhkäon myös tuottelias kirjailija. Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa hän korostaa taukojen merkitystä luovassa työssä – aivoille pitää antaa aikaa prosessoida. Siksi joutilaisuus on tärkeää ahkeran kirjoittamisen vastapainoksi.
Omalla urallaan Röyhkä on pitänyt kiinni periaatteistaan, ja keksinyt musiikkiteollisuuden muuttuessakin uusia tapoja tulla toimeen.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 05 Oct 2021 - 43min - 5 - Erin: ”Kiehtovinta on uuden biisin sielun etsiminen”
Kun Erin lauloi Nylon Beatissa, hän ajatteli, että monet muut vain sattuvat olemaan lahjakkaampia ja musikaalisempia kuin hän. Vasta hittibändin hajottua hän alkoi tosissaan opiskella musiikkia – ja innostui musiikin tekemisestä. Soolourallaankin menestynyt Erin tunnetaan nykyisin loistavana tulkitsijana, mutta myös pätevänä ja omintakeisena laulunkirjoittajana, jonka intohimo on nimenomaan uuden luomisessa.
Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Erin kannustaa nuoria biisintekijöitä seuraamaan intohimojaan, vaikka ne tuntuisivat olevan kaukana toisistaan – asiat saattavat yhdistyä yllättävällä tavalla. Hän myös kannustaa opettelemaan koko biisinteon prosessin itse, vaikka tekisikin mielellään yhteistyötä muiden tekijöiden kanssa.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Wed, 22 Sep 2021 - 41min - 4 - Anton Kabanen: ”Biisinteko on tunnetilojen luomista”
Anton Kabanen tunnetaan Beast In Black -bändin säveltäjänä ja kitaristina. Musiikin luominen on Kabaselle yksityinen tapahtuma – niin hyvässä kuin pahassakin. Kabanen uskoo, että toimivat melodiaideat ja jopa kokonaiset kappaleet on tarkoitettu kierrätettäviksi – musiikintekijöillä on oikeus jalostaa ideoitaan ja toisintaa tunnelmia, joihin on aiemmissa teoksissaan pyrkinyt ja päässyt.
Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Kabanen kertoo mm. käyttämistään työkaluista ja inspiraation lähteistä. Hän kuvailee, että musiikin tekeminen on hänelle ennen kaikkea tunnetilojen luomista – ja se ei tarkoita sävellyshetken fiilisten monistamista kuulijalle. Mitä sitten? Ja minkä yllättävän musiikkigenren Kabanen lupaa hevimusiikin lisäksi ottaa haltuun?
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Tue, 07 Sep 2021 - 37min - 3 - Teemu Brunila: “Tärkeintä on luottaa omaan makuun, omaan esteettiseen näkemykseen”
Teemu Brunila on tehnyt ainutlaatuisen uran kansainvälisillä ja kotimaisilla musiikkimarkkinoilla. Harvoin haastatteluja antava Brunila kertoo Teoston podcastissa, miten jenkkilistan ykkösbiisit syntyvät , ja kuinka alalle pyrkivän tekijän kannattaa ottaa haltuun musiikkiosaamisen lisäksi täydellinen englanti ja hyvät sosiaaliset taidot. Tärkeintä on kuitenkin luottaa omaan makuun – hän itse luotti siihen jo rippikouluikäisenä perustamassaan The Crash -yhtyeessä.
Entä miten korona-aika on vaikuttanut kansainvälisen hittinikkarin päivittäiseen työhön? Ja osaako kokenut konkari ottaa vastaan kriittistä palautetta? Kuuntele Teoston Säv.San.Sov podcastista!
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.Wed, 25 Aug 2021 - 46min - 2 - Eija Kankaanranta ja Juhani Nuorvala: Säveltäjä ja soittaja luovat musiikkia yhdessä
Säveltäjä Juhani Nuorvalan yhteistyö kanteleensoittaja Eija Kankaanrannan kanssa on johtanut hyvin laajaan yhteiseen ohjelmistoon. ”Kanteleelle nykymusiikki on ehdottomasti rikkain ohjelmistolähde”, sanoo kantelemusiikin uudistajana tunnettu Kankaanranta. Säveltäjänä Nuorvala on aina ollut kiinnostunut raja-aitojen yli loikkimisesta ja hänen uransa aikana nämä raja-aidat esimerkiksi matala- ja korkeakulttuurin, kansan- ja taidemusiikin välillä ovatkin laskeneet.
Mutta miten toimii kahden taiteilijan yhteistyö? Ja voiko säveltäjä riidellä itsensä kanssa soittajan välityksellä? Kuuntele Teoston Säv.San.Sov podcastista!Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Fri, 20 Aug 2021 - 32min - 1 - Kaisa Mäensivu: ”New Yorkin koulussa oli pakko alkaa säveltää”
Kun Kaisa Mäensivu näki lapsena tv:ssä naisen soittavan kontrabassoa, se oli hänestä ”niin coolia”, että hän tahtoi alkaa soittaa itsekin. New Yorkin maineikas Manhattan School of Music teki hänestä puolestaan säveltäjän, koska koulussa kaikkien oli pakko säveltää. Mutta mitä neuvoja Mäensivu antaa eteenpäin pyrkiville jazz-soittajille?
Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen
Tue, 29 Jun 2021 - 32min
Podcasts similaires à Säv.San.Sov.
Anni & Jaajo Anni Ihamäki & Jaajo Linnonmaa/ Podme- Antin matka Antti Holma/ Podme
- Finnish with Eemeli Podcast Eemeli
- The Rest Is History Goalhanger
- Haudattu Haudattu
- Tiedekulma podcast Helsingin yliopisto
- Utelias mieli Helsingin yliopisto
- Elä viitti! Iha Just Imus
- Ammattina rikos Iltalehti
- Politiikan puskaradio Iltalehti
- Jäljillä Jäljillä/ Podme
- Lyssna på de äldre Jonas Uhlbäck & Poddagency
- Rikos ja Ratkaisu Kia ja Emilia
- Somna med Henrik Kirinaja | Acast
- Paha syntyi Pohjolassa Lilli
- Maanantaimysteeri Maanantaimysteeri/ Podme
- Murha matkalla Murha matkalla
- Pahan Alku Pahan Alku
- Piinan Kirous Piinan Kirous by Naana
- Murhakertomuksia Podimo
- Lasten sadut Rayo
- Kuuntelija-podcast Roni Arvonen
- Sijoituskästi Teemu Liila ja Kevin van Dessel
- Laituri 9 ja 3/4 Terhi ja Anna
Autres podcasts de Musique
- Euro Nation Euro Nation
- White Knight by Alexey Romeo Royal Radio 98.6Fm
- Musique Piano Tany Venice
- Glenn Miller Bandstand Old Time Radio DVD
- ALEXEY ROMEO - White Knight ALEXEY ROMEO
- True Country Justin & Theresa Mason
- Love Remember Chus Nadal
- Madonna, la rétrospective Alexandre
- Blues Syndicate Blues Syndicate (Carlos Díez)
- Mambo In The City Salsa Podcast Adrian Montanez
- Cloud Jazz Smooth Jazz Cloud Jazz
- Reggae Revival Dread Lightning HiFi
- Mandatory Metallica JJ Rowell
- saleh's Podcast saleh
- Afterwork Techno Sessions – Techno Podcast, Raw & Hypnotic Techno Mixes BL.CK
- HIT MIX djfreshgdl
- Rock N Metal Faith: A Christian Rock Music podcast Arin Hancock
- پلی لیست | PlayList MokhtarRazmjoo
- Alem FM Alem FM
- الشيخ محمد صديق المنشاوي Unknown
