Filtrar por género

Säv.San.Sov.

Säv.San.Sov.

Teosto

Sukella musiikin kiehtovaan maailmaan Teoston podcastissa. Kuuntele millaisista tarinoista ja kokemuksista suosikkibiisit ovat syntyneet. Jaksoissa kotimaiset musiikintekijät kertovat myös vinkkejä ja oppejaan musiikkialalle hakeutuville. Haastattelijana pitkän linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Yhteydenotot: teostory@teosto.fi

85 - Goldielocks: ”Melodia on kuningas”
0:00 / 0:00
1x
  • 85 - Goldielocks: ”Melodia on kuningas”

    Goldielocks eli Ella Mäntynen on tähdännyt artistiksi ja biisintekijäksi lapsuudestaan lähtien. 24-vuotiaana hän on jo ehtinyt paljon: hän on tehnyt biisejä monissa eri maissa sekä tehnyt suurimman englanninkielisen suomalaisen radiohitin 15 vuoteen.

    Goldielocks nousi suomalaisten tietoisuuteen UMK:n kakkossijalla keväällä 2025. Made of -kilpailukappaleesta (säv. & san. Ella Mäntynen, Lauri Mäntynen, Topi Kilpinen) tuli hitti, joka ylsi radioiden soitetuimmaksi suomalaiseksi englanninkieliseksi kappaleeksi 15 vuoteen.

    Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa Mäntynen kertoo, kuinka hän on tähdännyt itse kappaleensa tekeväksi artistiksi lapsuudestaan lähtien. Hän korostaa musiikkinäkemyksensä muovautumisessa vanhempiensa roolia. Isä kuuntelutti Jethro Tullia ja Pink Floydia, äiti Patti Smithiä ja Janis Joplinia. Musiikkiluokkalaisena Mäntynen löysi itse David Bowien. Isä puolestaan opasti biisinkirjoitukseen antamalla akustisen kitaran ja kokoomateoksen Bob Dylanin sanoituksista.

    Pop- ja rockhistorian legendaariset tekijänimet ovat nostaneet riman korkealle Mäntysen omassa tekemisessä. Jälki on jäänyt. Toki tämänkin asetelman voi kääntää positiiviseksi.

    ”Ei ehkä trauma, mutta loputon riittämättömyyden tunne, koska eihän sille tasolle välttämättä koskaan ehkä pääsemään itse. Aina on vara parantaa!”, hän kertoo naurahtaen.

    Lapsena myös Mäntystä kymmenisen vuotta vanhemmat lapsi- ja teinitähdet Miley Cyrusista Demi Lovatoon ja Justin Bieberistä Taylor Swiftiin vaikuttivat omaehtoisilta ja toimivat tärkeinä esikuvina.

    Perhe on yhä tärkeä Mäntyselle, sillä läheisin biisintekopari on hänen veljensä Lauri. Mäntynen kokee, että he täydentävät toisiaan: kitaristiveli on musiikin maisterina koulutetumpi, mutta hän suhtautuu avoimesti Ellan ehdotuksiin, jotka saattavat tulla tavallisimpien lainalaisuuksien ulkopuolelta. Myös yhteinen esteettinen näkemys soundimaailmasta helpottaa yhteistyötä.

    Sisarukset ovat tehneet yhdessä paljon biisejä, ja yhdessä he myös muuttivat uraa luodakseen myös taannoin Berliiniin. Joensuussa kasvanut Mäntynen on muuttanut musiikkityön perässä jo lukioikäisenä Helsinkiin ja parikymppisenä Berliiniin. Nykyisin hän asuu Pariisissa. Biisisessioita hän on lisäksi tehnyt muun muassa Kööpenhaminassa, Los Angelesissa, Lontoossa ja Tukholmassa.

    ”Kansainvälistä uraa tehdäksesi sun on oltava pelipaikoilla, tai ainakin sulla pitää olla yhteydet niihin pelipaikkoihin.”

    Jo varhain iskostetut Dylan-ihanteet ovat biisinteon prosessissa läsnä, mutta viime aikoina ”ruotsalaisempi”, melodiaa suosiva tapa on korostunut tekemisessä ilman, että tekstin tarinallisuus katoaa.

    ”Melodia on mun mielestä se ykköskuningas, koska lyriikkaa pystyy kuitenkin jumppaamaan.”

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

    Fri, 19 Dec 2025 - 1h 26min
  • 84 - Tuomari Nurmio: ”Hittihakuisuus on vaarallista”

    On helpompi kirjoittaa lauluja kuin olla kirjoittamatta. Näin puhuu Teoston Säv. San. Sov. -podcastissa suomenkielisen rockmusiikin uranuurtaja, 1970-luvun lopulta saakka aktiivisesti lauluja kirjoittanut ja levyjä julkaissut Tuomari Nurmio.


    ”Hittihakuisuus on mun mielestä aika rasittavaa ja vaarallista. Se rajoittaa heti sitä omaa kuviota.”


    Tuomari Nurmion pitkällä uralla on ollut monia eri kuvioita, mutta spontaanius, luontevuus ja omien juurien tiedostaminen ovat olleet tärkeitä ohjenuoria. Ei ole sattumaa, että Hannu Nurmio eli Tuomari Nurmio ja Dumari on tehnyt paljon lauluja Helsingistä. Hän kasvoi Kalliossa ja Töölössä sekä kohtasi 1960-luvulla ajankohtaiset ilmiöt Elviksestä folkmusiikkiin, vasemmistoradikalismiin ja päihderiippuvaisiin sotaveteraaneihin. Kaikuja niistä kaikista kuuluu hänen lauluissaan. Musiikki veti Nurmiota puoleensa niin radiosta kuultuna kuin muutaman oman levynkin voimin jo lapsena.


    ”Jossain vaiheessa sain valita, saanko fillarin vai sähkökitaran.”


    Nurmio valitsi kitaran. Se on vienyt eteenpäin kuin liukkaasti liikkuva polkupyörä, elämänmittaiselle seikkailulle musiikin parissa. Se, että biisinteko ylipäänsä alkoi, oli eräänlainen välähdys- Nurmio toki tiesi, että Beatles ja Rollarit tekivät biisinsä itse, mutta asia oli helpompi tajuta kitaraa rämpyttävän Bob Dylanin kautta. Läpimurtokappale oli omasta vanhasta runosta muotoiltu Valo yössä.


    ”Tajusin, että näitähän voi tehdä itsekin. Olen tehnyt kaikki biisit ja kaikki levyt omilla ehdoillani.”


    Kun Nurmio alkaa tehdä uusia biisejä, hän miettii yhtä kappaletta isompia kokonaisuuksia. Useimmiten albumia, jota varten on usein alusta lähtien myös jonkinlainen kansi-idea.


    ”Jos se (alkuperäinen idea) muuttuu matkan varrella, niin sitten se muuttuu.”


    Tuomari Nurmio on oikeasti opiskellut oikeustieteen loppututkinnon.


    ”Ei siitä muuta hyötyä ole kuin se, että voi vähän rehvakkaammin käyttää tuota nimeä.”


    Vaikka Tuomari Nurmio onkin tehnyt monenlaisia levytyksiä parodisesta swingistä laulettuun rautalankaan, tangosta balkanilaispoljentoon, bluesiin, folkiin ja vaikkapa stadilaiseen räppiin, hänellä on kuitenkin selkeä ja yksinkertainen kuva siitä, mistä kappale muodostuu.


    ”Koen, että biisissä on sanat, sävelmä ja riffi.”


    Ne määrittävät biisin. Nurmio päättää etukäteen, millä tyylillä laulut toteuttaa ja mikä on niiden aihemaailma. Biisintekijänä asenteessa on eroa riippuen siitä, kirjoittaako hän rakkauslauluja, murhaballadeja vai sotaa käsitteleviä juttuja. Muitakin periaatteita on.


    ”Jos mun pitää valita omaperäisen ja luontevan vaihtoehdon välillä, valitsen epäröimättä luontevan.”


    Se ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen kanssa, että omaan ja omaehtoiseen pitää pyrkiä.


    ”Mieluummin vaikka huono, kunhan se on oma.”


    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

    Fri, 05 Dec 2025 - 1h 17min
  • 83 - Santeri Kauppinen, MD$: ”Musiikin tekeminen on taian luomista”

    Santeri Kauppinen eli MD$kertoo Säv. San. Sov. -podcastissa, mitä kaikkea on vaatinut kuusi Grammy-ehdokkuutta poikinut kansainvälisen uran luominen ja oman ammattitaidon kehittäminen sille tasolle, että biisejä pääsee tekemään Burna Boyn kaltaisille tähdille.


    Santeri Kauppinen  kasvoi kodissa, jossa kuunneltiin paljon musiikkia. Rumpali-isän jalanjäljissä myös poika alkoi soittaa kerrostalokodissa sähkörumpuja ja soitti myös kitaraa. Sitten tuli hiphop ja vei nuoren pojan mukanaan.

    Vuonna 1992 syntynyt Kauppinen on ala-asteikäisestä lähtien kasvanut Suomessa, jossa on tehty suomenkielistä räppiä tosissaan. Fintelligens oli varhainen vaikuttaja, ja pian Kauppinen räppäsi itsekin. Omaa korvaa miellyttäviä taustoja ei noin vain saanut oman räppäyksensä taustalle, joten Kauppinen kiinnostui tekemisestä itse.


    ”Yläasteen jälkeen se lähti ihan maanisille reiteille. Aikaa kului aamusta yöhön ja yöt läpeensä. Ne oli pitkii päivii.”


    Tällä Kauppinen tarkoittaa instrumenttinsa, eli tietokoneen käyttämisen harjoittelua ja haltuunottoa. Oppi meni perille, sillä 2010-luvun alussa Kauppinen elätti itsensä Mikael Gabrielin keikka-dj:nä sekä yhä enemmän myös musiikkia tehden. Vähitellen hän pääsi tekemään musiikkia nouseville nimille kuten JVG:lle.


    Viime vuosina Kauppinen on paitsi tehnyt musiikkia ja tuottanut Suomessa esimerkiksi Ege Zulua ja Palefacea, myös kansainvälisesti tunnettuja ja suosittuja artisteja, kuten Burna Boyta ja Megan Thee Stallionia. Vaikka kellarin pimeydestä on kiivetty kirjaimellisesti omaan maisemakonttoristudioon ja Los Angelesin aurinkoonkin, on musiikin tekemisessä Kauppisen mielestä kyse aina samasta asiasta.


    ”Samaa asiaa siinä tavoitellaan edelleen. Musiikin tekeminen on sellaista taian luomista.”


    Vuosien kuluessa Kauppinen kertoo kehittyneensä sekä tekniikassa että omassa osaamisessaan. Nykyisin voi olla ”himassa läppäri sylissä” ja saada aikaan monenlaisia juttuja. Sen, mitä hän haluaa mielessään kuulla, hän pystyy tavoittamaan nykyisin entistä helpommin.


    Santeri Kauppinen haki yhteistyökumppaneita Suomen ulkopuolelta aluksi siksi, ettei täällä ymmärretty hänen kokemuksensa mukaan vaikkapa Britanniasta tai Yhdysvalloista omaksuttua muodikasta soundia, jota hän halusi tehdä.  Kauppinen tunsi olevansa kuin häkissä, jossa ei saanut toteuttaa itseään haluamallaan tavalla.  


    Ensimmäinen englantilainen artisti, jonka kanssa Kauppinen teki musiikkia, oli Danny Seth. Hän onnistui tekemään kansainvälisen läpimurron niin, että Kanye Westin ja Pharrell Williamsin tuotantotiimit olivat yhteydessä Iso-Britanniaan. Myös Kauppinen niin sanotusti löydettiin.


    Sessioita on riittänyt ja hittejäkin tullut jopa niin, että Kauppinen on ollut kuudesti ehdokkaana Grammy-palkinnon saajaksi. Viimeisin ehdokkuus pamahti parhaasta globaalin musiikin albumista Burna Boyn heinäkuussa 2025 ilmestyneen No Sign of Weakness -albumin myötä.


    Säv.San.Sov. -podcastissa Kauppinen avaa omaa rooliaan, sessioiden hierarkioita nimekkäiden tekijöiden kanssa ja muita käytännön asioita, jotka liittyvät kansainvälisiin biisintekosessioihin. Kauppinen antaa myös vinkit uusille tekijöille musiikkinsa esille saamiseen, ehkä jopa kansainvälisesti.


    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.


    Thu, 27 Nov 2025 - 1h 01min
  • 82 - Aulikki Oksanen: ”Runo valitsee kirjoitusprosessissa, onko se laulullinen”

    Sanoittaja Aulikki Oksanen on kirjoittanut laululyriikkaa seitsemällä vuosikymmenellä. Teoston Säv.San.Sov. -podcastissa hän lausuu yhden tunnetuimmista sävelletyistä runoistaan.


    Kun Aulikki Oksanen oli 5-vuotias, vanhemmat olivat lähdössä kylään ja kehottivat Aulikkia lähtemään heti mukaan. Tämä vastasi, että ei voi lähteä, koska runo on kesken. Vanhemmat odottivat, kunnes runo valmistui. Oksanen muistaa tämän 76 vuotta myöhemmin taiteilijakodissaan Helsingin Vuosaaressa.


    ”Koin, että minulla on oikeus kirjoittaa.”


    Vanhempien kannustus ja rakkaus ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen taiteilijauran. Oksanen kokee, että varhain saatu tuki kantaa edelleen. Jo vähän yli 20-vuotiaana Oksanen oli palkittu esikoiskirjastaan, hän oli näytellyt pääosaa Lapulaismorsian-elokuvassa, ollut mukana Ylioppilasteatterin Lapualaisooppera-esityksessä sekä alkanut kirjoittaa runoja sävellettäväksi. Niistä monista tuli Love Recordsin julkaisuina suomalaisten 1960-lukua määrittäviä klassikkolauluja.


    ”1960-luku oli elämäni dynaamisin ja hehkuvin vuosikymmen.”


    Oksanen kiteyttää, että hänen sukupolvensa kansainväliseen liikehdintään ja aiemman maailmanmallin kyseenalaistamiseen vaikutti ennen kaikkea Vietnamin sota. Se herätti kysymään, miksi.


    ”Joihinkin asioihin saatiin vastaus, joistakin on ajankohtaista kysyä sitä edelleen.”


    Oksasen laululyriikassa on sekä konkreettisia, yhteiskunnallisia teoksia, kuten esimerkiksi 1960-luvun naisten tiukan aborttioikeuden inspiroima Tehkää jotain Johannalle!. Näiden vastapainoksi on sellaisia ikivihreitä, kielikuvilla lastattuja rakkaustekstejä kuin Sinua sinua rakastan sekä Puhu minulle rakkaudesta.


    Oksanen ei kuitenkaan tee eroa kahden tyylilajin kesken. Ne molemmat ovat syntyneet samassa päässä, ja toteaa myös kaikkien ihmisten elävän yhteiskunnallisten ilmiöiden keskellä ja kokevan silti henkilökohtaisia tunnemyrskyjä, rakkautta ja pettymyksiä.


    ”Kirjoitan kaikista niistä aiheista, joista mun sielu päättää kirjoittaa.”


    Oksanen on kertonut Sinua, sinua rakastan -tekstin syntyneen ulkomaanmatkalla rakastetun, ohjaaja Mikko Niskasen kanssa. Hänestä on taiteilijalle ilmiselvä lähtökohta, että tämä uskaltaa olla rehellinen ja avoin ja kirjoittaa tunteensa – muutenhan ne jäävät ilmaisematta.


    ”Kyllähän se runoilijalta vaatii rohkeutta, että ilmaisee omat tunteensa. Runo valitsee kirjoitusprosessissa, onko se laulullinen vai lähestyykö se proosaa.”


    Oksasen työmetodit ovat vaihdelleet. Pääasiassa hänen kirjoittamiaan runoja on sävelletty, mutta kokemusta on myös päinvastaisesta työjärjestyksestä. Esimerkiksi Sibeliusta säveltäessään Oksanen teki tarkkaa käsityötä kuin räätäli ja käytti yhden kuukauden sanoituksen tekemiseen.


    ”Miten voi tehdä kuninkaalle takin, joka ei kinnaa kainaloista?”


    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

    Fri, 14 Nov 2025 - 1h 11min
  • 81 - Jenni Kinnunen, Tinyhawk & Bizzarro: ”Tärkeintä on aloittaa, jatkaa ja tehdä valmiiksi”

    Kitaristi ja säveltäjä Jenni Kinnunen on säveltänyt ja julkaissut Tinyhawk & Bizzarro -yhtyeelleen instrumentaalimusiikkia jo kahden runsaasti arvostelusuosiota keränneen albumin verran.


    Tinyhawk & Bizzarro on tehnyt kaksi albumia, jotka ovat keränneet viiden tähden arvosteluja sekä tuoneet Jenni Kinnuselle Teosto-palkinnon sävellyksistä ja koko ryhmälle sovituksista (esikoisalbumi Nekorok julkaistiin 2023, Teosto-palkinto 2024). Tuorein albumi Neko-A-Sekai ilmestyi syksyllä 2025.


    Pohjois-Savossa majaansa pitävä Jenni Kinnunen tekee kehuttua ja palkittua instrumentaalimusiikkia, jossa pääsoitin on sähkökitara. Onkin yllättävää, että hän ajattelee musiikin äänet pianon koskettimiston kautta.


    Pianoa hän soitti lapsena, mutta ankara opettaja sai jopa juoksemaan ekaluokkalaisena karkuun äitiä parkkipaikalla. Soittotunnille ei ollut halua mennä. Kun piano vaihtui kitaraan, soittotunnit alkoivat jälleen maistua.


    Serkun kaseteilta kuullut Madonna ja New Kids on the Block, piano, Nirvanaan ihastuminen, klassinen kitara, musiikkilukio ja lopulta opinnot Turun Taideakatemiassa. Kinnusen tie musiikin tekijäksi on ollut monipolvinen.


    Kinnunen alkoi säveltäää Tinyhawk & Bizzarrolle musiikkia soitettuaan kitaraa Rosita Luun yhtyeessä. Siirtymä oli Kinnusen mukaan pitkä ja hidas.


    ”Solistista musiikkia taidemusan puolella aina soittaneena solistinen tarinankertojan rooli oli minulle tutumpi kuin bändisoittajan rooli.”


    Jenni Kinnunen haki sopivaa soittajakokoonpanoa omille sävellyksilleen jopa kymmenen vuoden ajan. Bizzarro-yhtyeen kanssa asiat loksahtivat kuitenkin kohdalleen heti ensimmäisissä treeneissä.


    Se, että Kinnunen sai pitkään valmistelemansa sävellykset valmiiksi yhtyeensä Nekorok-ensilevytystä varten, johtui Espoon Omnian puuseppäkoulutuksen aikana tulleesta oivalluksesta.


    ”Heti ensimmäisenä päivänä oli selvää, että totta kai voi tehdä valmiiksi asioita, vaikka ei osaa tai ei tiedä, mitä on tekemässä. Prosessi tuli tutuksi ja sen sietäminen, että ei ne biisit tule oikeasti koskaan valmiiksi. Tämä riittää. Tämä on ihan hyvä, mennään tällä!”


    Tärkeä ulottuvuus Kinnusen musiikinteossa on myös se, että hänen melodioihinsa ja kitaransa sointiin vaikuttavat ehkäpä muita kitaristeja enemmän laulajat. Instrumentaalimusiikin tekijöille Kinnusella on selkeä ohje siihen, miten musiikkia saa esille:


    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

    Tue, 04 Nov 2025 - 39min
Mostrar más episodios