Utelias mieli

Kuorolaulua harrastavien ihmisten aivot ovat hätkähdyttävä todiste musiikin voimasta. Musiikki haastaa aivoja ja aktivoi eri aivoalueita ilman että huomaamme sitä. Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen on kiinnostunut musiikin käytöstä kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia puheen tuotannon vaikeuksia hoidettaessa musiikilla on saatu hyviä tuloksia. Miksi musiikki auttaa, ja miten sitä käytetään kuntoutuksessa? Entä miten aivotutkija määrittelee musikaalisuuden? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Huippututkijat ovat käyttäneet vuosia perehtyäkseen omaan erikoisalaansa. Matemaattisen kvanttikaaoksen tutkija Tuomas Sahlstenille se on fraktaalit ja kvanttimekaniikka. Erikoistumisen kääntöpuolena on se, että vain hyvin pieni joukko tutkijoita puhuu samaa kieltä kuin Sahlsten. Matematiikassa uuden idean kiteytyminen voi viedä viikkoja tai vuosia. Millaista matemaatikon työ on, ja mitä tekemistä saunalla ja järvellä on yhteisen ymmärryksen lisäämisessä ja uusien läpimurtojen edistämisessä? Jaksossa selviää myös, voiko 1+1 olla 0. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Suomalaisen rikoslain rakenne tulee Saksasta, mutta tapa käyttää lakia on pohjoismainen. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi rangaistusten kannalta? Esko Yli-Hemminki tutkii väitöskirjassaan rikosoikeuden ihmiskäsitystä, joka on aina yhteydessä aikaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Millaisen käänteen syyskuun 11:nnen päivän iskut ja 2000-luvun koulusurmat aiheuttivat siihen, miten rikosoikeus ihmisiin suhtautuu? Entä millä tavoilla rikoslaki ohjaa arkea ja arvojamme? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Peruskoulun pitäisi antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia maailmassa – joka nykyisin on täynnä teknologiaa. Miten pitkälle riittää, että osaa käyttää teknologiaa, vai kuuluvatko myös ohjelmoinnin perusteet ja ymmärrys tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista kaikille tarpeellisiin digitaitoihin? Vieraana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila, joka tutkii tekoälyn yhteiskunnallista puolta ja erityisesti sitä, mitä tekoälystä ja teknologiasta opetetaan kouluissa. Kun aiheelle ei ole omaa, kaikille yhteistä oppiainetta, miten pidetään huoli, että jokainen oppilas saa jonkinlaiset digitaidot? Voisiko opettajien työtaakkaa helpottaa tekoälyllä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Mitä raskaana olevan kannattaa syödä ja mitä ruokaa välttää? Suositukset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa: esimerkiksi 1800-luvulla odottajan energiansaantia rajoitettiin, kunnes myöhempi tutkimustieto vahvisti, että raskaana ollessa kannattaa syödä tarpeeksi ja monipuolisesti. Ravitsemustieteilijä Tiina Jääskeläisen mielestä raskausaika tulisi nähdä pidempänä ajanjaksona kuin yhdeksän kuukautta. Missä vaiheessa vanhempien ruokavalio ja elintavat alkavat vaikuttaa tulevaan lapseen? Miksi isän elintapojen vaikutus sivuutettiin pitkään, vaikka vauvan geenit tulevat puoliksi molemmilta biologisilta vanhemmilta? Entä miksi ravitsemussuositukset herättävät niin suuria tunteita? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista puhutaan usein vain pelinappuloina, mutta todellisuus Yhdysvaltojen historiassa on moniulotteisempi. Siirtokuntien ja alkuperäiskansojen taistelut ja liittolaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi alkoi muodostua maa, joka nykykeskustelussa usein typistyy kahteen leiriin, republikaaneihin ja demokraatteihin. Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson on tutkinut 30 vuotta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, erityisesti lakotoja. Mitkä asiat painavat vaakakupissa, kun 2020-luvulla elävä lakota äänestää presidentinvaaleissa? Entä mihin tutkijan mielestä kannattaisi keskittyä polarisaation sijaan, jos haluaa ymmärtää nyky-Yhdysvaltoja ja vaaleja? Jaksossa alkuperäiskansasta käytetään myös sanaa intiaani, joka on edelleen Yhdysvalloissa käytössä, esimerkiksi monien kansojen aktivistiliikkeiden ja reservaattien nimissä. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Työ on väsyttänyt ihmistä eri aikoina eri tavoin, ja väsymystä on myös paikannettu kehon eri osiin: sen on ajateltu kuormittavan vuoroin hermoja, sydäntä ja aivoja. Hoidoksi työstä johtuvaan väsymykseen on vuosikymmenten varrella tarjottu esimerkiksi parantolalepoa, liikuntaa ja lääkkeitä. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo tutkii väsymystä ja työn historiaa. Millaiset muutokset työssä ovat lisänneet väsymistä? Entä millä tavalla Suomen sotakorvaukset liittyvät työn tehostamiseen? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmisen maankäyttö näkyy lajistossa, ja kuinka lintujen elinympäristöjen suojelu hyödyttää myös ihmistä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt? Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?  Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan.  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka vaikutus perustuu pelaajan aivojen muovautuvuuteen. Kliininen koe on vielä kesken, mutta välianalyysin tulokset hoidon toimivuudesta ovat rohkaisevia, sanoo Palva. Voisiko lääkäri tulevaisuudessa määrätä pelaamista masennuksen hoidoksi?

Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta tärkeinä yhteiskunnallisina ajattelijoina, mutta Kuusisto muistuttaa, että heillä olisi yhteiskunnassa paljon annettavaa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä, koska se on myös ihmisyyden peili, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Kun kone pystyy esimerkiksi käymään fiksunnäköistä keskustelua, herää kysymys, mikä tekee ihmisestä ihmisen suhteessa koneeseen. Toivonen toppuuttelee tekoälyyn liitettyjä pelkoja – ja peräänkuuluttaa tekoälyn lukutaitoa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastollisia menetelmiä. Katse menneeseen ja pitkän aikavälin vaikutusten tarkastelu olisivat hänestä tarpeen, kun 2020-luvulla tehdään poliittisia päätöksiä. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta?  Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa niitä kyberturvallisuuden alueita, joihin jokaisen kannattaa varautua, ja purkaa uhkakuvia, joiden vuoksi ei kannata menettää yöuniaan. Entä miten tutkimus auttaa parantamaan kyberturvallisuutta? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmeren mineraaliesiintymien hyödyntämiseen kasvaa, mutta voiko mineraalien kaivaminen merenpohjasta olla kestävää?  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa?  Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Miten kiinnostus näkyy vaaliuurnilla, ja mitkä tekijät painavat eniten kun ihminen valitsee puolueensa ja ehdokkaansa? Tässä Uteliaan mielen jaksossa tutkijat avaavat suomalaisten äänestämistä avaavat eduskuntavaalien 2023 alla. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä tarkistaa käsityksemme lihavuudesta. Mitä metabolian tutkimus kertoo meille lihomisesta ja miksi painosta puhuminen ei Pietiläisen mukaan ole kovin relevanttia? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia.  Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten niitä tullaan ohjelmoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jukka Nurminen – joka tutkii ja opettaa kvanttitietokoneiden ohjelmointia. Mihin jääkaappipakastimen kokoisen, rakenteeltaan kristallikruunua muistuttavan kvanttitietokoneen teho perustuu, ja mihin käytämme niitä tulevaisuudessa? Utelias mieli on podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäristö viestii, että islam on jotain epäsuomalaista? Suomalaisuuden prototyypin laventaminen voisi hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa: yksi keino edistää yhteiskunnan sisäistä harmoniaa on löytää kattoidentiteettejä, joihin mahdollisimman iso joukko ihmisiä voi samastua. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.  Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori Roope Kaaronen. Hänen mukaansa ympäristökansalaisuus liittyy niihin keinoihin, joilla maailmasta on mahdollista tehdä kestävämpi paikka. Milloin muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan porkkanaa ja milloin keppi toimii paremmin? Entä mitä voimme oppia 1970-luvun Amsterdamin aktivisteilta? Utelias mieli on podcast joka puhuu tieteestä tunteella.

Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa geenien orkesteria, sanoo dosentti Nina Kaminen-Ahola. Hän tutkii, kuinka äidin varhaisraskauden aikana käyttämä alkoholi vaikuttaa lapsen geeneihin. Kaminen-Ahola haluaa päästä käsiksi solun muistiin. Se auttaisi ymmärtämään, mitkä asiat vaikuttavat alkion ja sikiön kehitykseen alkuvaiheessa, ja miten esimerkiksi erilaiset piirteet tai häiriöt syntyvät. Voisiko istukka olla aikakone, jolla solun muistiin pääsee käsiksi? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Food Design Factorysta. Järjestelmä ei kuitenkaan muutu pelkästään sillä, että ihmiset lisäävät kasvisten osuutta ruokavaliossaan.  Hävikin vähentäminen ruokaketjun kaikissa vaiheissa, uusilla tavoilla tuotettavat proteiininlähteet ja ruoan laatuvaatimusten uudelleenarviointi ovat esimerkkejä tarvittavista toimista. Mitä muuta voimme tehdä, ja kenen vastuulla muutos on? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta liittyvät yhteen Venäjällä sekä kuinka Eurooppa päätyi keskinäisriippuvuuden kautta energiakriisiin. Mitä muuta kuin energiansäästötalkoita Euroopassa tänä talvena tarvittaisiin, ja millainen voisi olla tie ulos tilanteesta?

Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan.  Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satelliitit ovat jo ympäristöongelma. Tarvittaisiinko enemmän sääntöjä ja avaruuspoliisia, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla?  Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Miten päiväkodeissa kasvatetaan myötätuntoisia ihmisiä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoittaa episteeminen epävakaus, millä tavoin salaliittoteoriat muistuttavat uskontoja, ja mikä yhdistää eri aikojen salaliittoteorioita? Mediatutkija, uskonnon ja digitaalisen maailman apulaisprofessori Katja Valaskivi kertoo. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on hiljainen epidemia, joka vaatii nopeaa puuttumista, sanoo mikrobiologian professori Marko Virta. Jos kehitystä ei käännetä, on ennustettu, että 2050-luvulle mennessä antibioottiresistenssi tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpä. Miten bakteereista tulee antibiooteille vastustuskykyisiä ja mitä resistenssin hillitsemiseksi pitäisi tehdä? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän? Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori, virologi Tarja Sironen. Hän on yksi Suomen harvalukuisista zoonoosien asiantuntijoista ja sanoo, että koronapandemian opit auttavat meitä vastaamaan seuraavien pandemioiden uhkaan. Mutta mikä koronassa on yllättänyt kokeneen virologin? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja visuaalista politisointia, sanoo sosiologi Taina Meriluoto. Hän on erikoistunut selfieihin ja tietää, miksi Instagram-selfie itkevästä ihmisestä on poliittinen ja miksi TikTokin merkitystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikkana ei ole varaa väheksyä. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella. Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien enempi suojelu ja luonnon tuominen mukaan bruttokansantuotteeseen, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Aino Juslén. Mitä muuta pitäisi tapahtua, ja kenellä on valtaa luontokadon hillitsemiseksi Suomessa? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse? Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian professori Sirpa Wrede. Siirtolaistaustaiset ovat tässä erityisen haavoittuvia. Loppujen lopuksi kysymys on siitä, että tulija ei koskaan ole pelkkä työntekijä vaan ihminen, jolla on monenlaisia haaveita ja pyrkimyksiä. Onko ihmisellä mahdollisuus elää omannäköistä elämää vielä vanhanakin?  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään? Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija Aaro Tupasela. Tupaselan mukaan jokaisella meistä tulisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miten ja mihin meistä kerätään dataa. Kaikki vastaantuleva data ei ole samanarvoista, ja datalukutaito auttaa hahmottamaan, mihin datasta johdettuun tietoon kannattaa luottaa ja mihin ei. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa. Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskunnassa vaikuttaa, sanoo kognitiotieteilijä ja filosofi Anna-Mari Rusanen. Hän vetää Helsingin yliopiston Ethics of AI -verkkokurssia, joka opettaa tekoälyn eettistä lukutaitoa. Rusanen sanoo, että se on uusi kansalaistaito. Entistä useamman meistä on mietittävä, mitä hyvä yhteiskunta teknologian kanssa tarkoittaa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytettä 300 eri koirarodulta. Koska tietoa on nyt tarjolla valtavasti, Lohen mielestä meidän pitäisi miettiä uusiksi, mikä on eettisesti kestävää koiranjalostusta. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia? Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään kuin koronapandemiassa: ihmisille pitäisi olla myös ilmastoasioissa paljon nykyistä selvempää, mitkä ovat yksilön tehtävät ja mitkä asiat pitää muuttaa rakenteissa. Hyödyllistä olisi myös tehdä näkyväksi valtaväestön halukkuus ilmastotekoihin, jotta poliitikot uskaltaisivat tehdä tarpeeksi rohkeita ilmastoratkaisuja.  Vainio on apulaisprofessori Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa ja kestävyystieteen instituutti HELSUSissa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista. Mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulevasta vain sen perusteella, mitä tiedämme menneestä, Heikkilä sanoo. Vaikka pandemia on mullistanut arjen ja tunnemme elävämme erityisiä aikoja, niin on ajateltu aina ennenkin. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän. Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori, unitutkija Anu-Katriina Pesonen tutkii nyt, kuinka uni voi lievittää pelkoja.  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen. Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kaikkea olennaista maailmassa tehdään ja sanotaan muilla kielillä kuin englanniksi. Mitä englannin ylivallalle tapahtuisi, jos alkaisimme etsiä sille vaihtoehtoja? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet rajata omaa työtään ovat kaventuneet, ja mitä siitä voi seurata. Mitä ongelmallista esimerkiksi on siinä, että työpaikkailmoituksessa etsitään hyvää tyyppiä ja työnajalla harjoitellaan mindfulnessia? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista. Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa? Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo tässä jaksossa, mitä on moraalinen lisensointi: kuinka ihminen hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään ja mistä se johtuu. Entä kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua? Utelias mieli on Helsingin Yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja miksi kursseille hakeudutaan. – Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo. Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella? Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä? Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä? Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtäviin erikoistuneista koneoppimista käyttävistä ohjelmista, jotka eivät tiedä muusta maailmasta mitään. Reetta Röngän juontamassa podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan. Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin? 80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin – mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Hän muun muassa lauttaisi koko ikäluokalle tehtävät kouluterveystarkastukset.  Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Kuusikumi vastaa moneen trendiin: se on kotimaista, vegaanista ja mahdollisesti myös hyödyllistä suoliston mikrobeille. Mutta mitä se oikeastaan on ja miten sitä voitaisiin hyödyntää ruokateollisuudessa? Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoo tutkimastaan kuusikumista ja sen valtavista käyttömahdollisuuksista. Metsäteollisuuden sivuhaarana saatavaa hemiselluloosaa, eli kuusikumia voisi käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineena tai lisäaineena. Miksi hemiselluloosa kuitenkin päätyy ennemmin poltettavaksi kuin lautaselle?

Ovatko uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet ihmekeino masennuksen hoitoon, vai voisiko lisäapu löytyä unesta? Lähes puoli miljoonaa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki sanoo, että saisimme pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen mukautuvuutta ja unta. Reetta Röngän vetämässä ohjelmassa pohditaan myös, toimisiko masennuslääke esimerkiksi eri tavalla, jos sen ottaisi keskellä yötä.