Menneisyyden Jäljillä

Tässä jaksossa syvennymme länsimaisen luontosuhteen pitkään historiaan. Pohdimme jaksossa ennen kaikkea luonnon kulttuurihistoriaa ja sitä, mistä tarkalleen ottaen puhumme, kun puhumme luonnosta. Minkälainen suhde luontoon länsimaisilla ihmisillä on ollut vuosisatojen aikana varhaisista luontomyyteistä nykypäivään? Miten luontosuhde on vuosisatojen aikana muuttunut? Minkälaisia tunteita luonto voi herättää? Entä miten luontosuhteiden historiaan tutustumalla voi ymmärtää nykypäivän ympäristö- ja luontokeskusteluita paremmin? Jakson vieraana on historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #154 Luontosuhteen historiaa ja nykypäivää →

Tässä jaksossa keskustelemme Habsburgien hallitsijasukujen naisista, siis prinsessoista ja kuningattarista, jotka kasvatettiin tarkasti ja kurinalaisesti rooleihinsa hovissa, mutta jotka oppivat niin ikään käyttämään asemaansa hyödykseen. Miten kuningattareksi kasvatettiin ja minkälaisia taitoja hovin prinsessat ja kuningattaret oppivat? Mikä rooli naisilla oli sijaishallintojen aikaan ja miten he hyödynsivät näissä tilanteissa valtaansa? Mikä merkitys avioliitolla oli tässä kaikessa? Pohdimme myös, mitä Habsburgien hovien naisten toiminta voi opettaa meille nykypäivää ajatellen. Jakson vieraana on filosofian tohtori ja historioitsija Tupu Ylä-Anttila. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #153 Kuningattaria, prinsessoja ja Habsburgien hovielämää 1500-luvulla →

Jakson keskiössä on keskustella, minkälaista on opettaa historiaa sekä miten historian opiskelu on muuttunut yläkouluissa ja lukioissa viime vuosien aikana. Mikä merkitys historiataidoilla ja niiden opettamisella on lapsille ja nuorille? Miten opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset muokkaavat sitä, miten lapset ja nuoret ymmärtävät menneisyyttä? Entä mitä aiheita ja näkökulmia olisi relevanttia opettaa lisää kouluissa? Miten historiaa oppii ja ovatko nuoret yhä kiinnostuneita oppimaan historiasta? Jakson vieraina ovat historian ja yhteiskuntaopin lehtori Eero Kitunen Haukilahden lukiosta Espoosta sekä historian ja yhteiskuntaopin lehtori sekä opetusharjoittelun ohjaaja Marjo Sassali Jyväskylän normaalikoulusta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Historian Ystäväin Liiton (HYL) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #152 Historian opettamisen ja oppimisen merkityksestä →

Jaksossa keskustellaan keskiajan henkilötarinoista, jotka eivät ole tosikertomuksia tai eivät perustu niin sanotusti todelliseen historiaan. Pohdimme jaksossa, että mistä aineksista legendat, valehistoria ja myyttiset tarinat syntyvät. Minkälaisiin tarpeisiin epätosia tarinoita kehitellään? Mitä tarkoitusta varten tarinat kuningas Arthurista, Robin Hoodista ja Wilhelm Tellistä ovat syntyneet? Mietimme lisäksi, minkälaisia yhtymäkohtia menneisyydessä ja nykyisyydessä on valehistorian kirjoittamisen suhteen. Jakson vieraana on tietokirjailija Vesa Sisättö. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #151 Kuningas Arthur, Robin Hood, Lalli ja keskiajan valehistoriaa →

Keskustelemme jaksossa siitä, miten historialliset henkilötarinat heräävät henkiin teatterin lavalla ja miten menneisyyttä hyödynnetään inspiraationa teatteritaiteessa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin historiaa voi hyödyntää nykypäivän teatteritaiteessa erityisesti kahden Greta Tuotannon esityksen – Diivat studiossa ja Ilta Rivieralla Olavi Paavolaisen kanssa – kautta. Mitä asioita on eettisesti muistettava? Mikä on faktan ja fiktion suhde esityksissä? Entä mikä menneisyydessä kiehtoo ja vetoaa katsojien näkökulmasta? Pääsemme myös tutustumaan, keitä Aino Ackté, Ida Aalberg ja Olavi Paavolainen olivat ja miten heidän henkilöhistoriaansa on hyödynnetty juuri näissä teatteriesityksissä. Jakson vieraana on taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen, joka on käsikirjoittanut molemmat teatteriesitykset ja toimii myös kertojana toisessa esityksessä. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Greta Tuotannon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #150 Teatteriesityksiä ja historian inspiroimaa teatteritaidetta →

Jakson kärkenä on yliopistot ja se, miten yliopistot rakentavat eriarvoisuutta luokan, sukupuolen ja rodullisuuden kautta. Keskustelemme jaksossa, millä tavoin 1900-luvun taitteen yliopistot rakensivat eriarvoisuutta erityisesti Yhdysvalloissa. Ketkä saivat ja pystyivät käydä yliopistoa ja ketkä eivät? Pohdimme yliopistoja ja tieteen tekemistä ennen kaikkea koloniaalisuuden näkökulmasta. Miten yliopistot ja orjuus liittyivät toisiinsa? Entä millä tavoin yliopistot ovat käsitelleet koloniaalista menneisyyttään nykypäivässä? Pohdimme myös, pitäisikö myös Suomessa käydä vastaavaa keskustelua yliopistojen koloniaalisesta menneisyydestä. Jakson vieraana on historioitsija Aino Kirjonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #149 Yliopistoista, eriarvoisuudesta ja koloniaalisuudesta →

Keskustelemme jaksossa suden sekä yleisesti luonnon monimuotoisuuden historiasta. Pohdimme, kuinka pitkäikäinen ilmiö on susiviha ja mitä se pitää sisällään. Pohjautuuko susiviha todellisiin uhkiin vai periytyykö osa pelosta menneisyydestä ja kulttuurista? Mitä tunteita ylipäätään suurpetoihin ja niiden metsästämiseen liittyy? Lisäksi mietimme, kuinka kauan luonnon monimuotoisuudesta ollaan oltu huolissaan sekä minkälaiset tekijät herättävät ihmisissä tahdon suojella luontoa ja erilaisia lajeja. Minkälainen rooli medialla ja kansalaiskeskustelulla on luonnon monimuotoisuudelle? Miltä ylipäätään näyttää uhanalaisten lajien historia Suomessa? Jakson vieraina ovat historioitsija Otto Latva ja historioitsija Heta Lähdesmäki Turun yliopistolta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #148 Susia, tapporahoja ja luonnon monimuotoisuutta →

Jakson tarkoituksena on tutustua työlaitosten sekä niihin passitettujen henkilöiden historiaan. Pohdimme jaksossa, minkälaisesta maailmankuvasta sekä luokkaan liittyvistä kysymyksistä työlaitosten olemassaolo ja päämäärä itsessään kertovat. Keitä työlaitoksiin lähetettiin ja mistä syistä? Mitä työlaitoksissa tehtiin? Miten työlaitosten hoidettavat itse kokivat laitoksen arjen ja kurin? Entä minkälaisiin nykypäivän työnteon, kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen vastuun kysymyksiin työlaitosten historia kiinnittyy? Jakson vieraina ovat historioitsija ja dosentti Katariina Parhi sekä Työväenmuseo Werstaan näyttelypäällikkö Linda Heinonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #147 Työlaitosten historiaa ja rikoksetta rankaistuja →

Pohdimme jaksossa, mikä historian merkitys yhteiskunnassamme on historian opiskelijoiden ja opiskelun näkökulmista. Mietimme, mikä innoitti alkujaan historian opintojen pariin sekä muuttuiko ymmärrys menneisyydestä opiskelun aikana. Minkälaista on opiskella historiaa yliopistossa ja mitä historianopiskelusta saadulla tietotaidolla tässä päivässä oikeastaan tekee? Näin tuotantotehokkaasti voisi kysyä, mitä hyötyä historian opiskelusta ylipäätään on? Lisäksi pohdimme, miltä historiantutkimuksen tulevaisuus näyttää tulevaisuuden asiantuntijoiden silmin. Jakson vieraina ovat kaksi Helsingin yliopistolla opiskellutta henkilöä: Kronoksen eli Helsingin yliopiston suomenkielisen historian opiskelijayhdistyksen puheenjohtajan Kekri Pihlström sekä jatko-opiskelija Pihla Pekonen. Jakso on ensimmäinen osa kolmen jakson kaupallista yhteistyökokonaisuutta Historian Ystäväin Liiton (HYL) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #146 Historian opiskelun merkityksestä maailmankuvalle →

Jaksossa keskustellaan säälotista, heidän kokemuksistaan ja töistään Suomessa vuosina 1940–1944. Säälotat toimivat puolustusvoimien apuna tehden sääennusteita ja -sanomia, joiden avulla tehtiin erilaisia sodankäyntiin liittyviä päätöksiä. Kysyn jaksossa, keitä säälotat olivat ja miksi heitä ei ole aiemmin liioin tutkittu. Mikä heidän tehtävänsä ja roolinsa sodankäynnissä oli sekä mitä säälottana toimiminen tytöille ja naisille itselleen merkitsi? Minkälaista asiantuntemusta säälottana toimiminen vaati? Olen kiinnostunut myös siitä, että mitä säälotille tapahtui sodan päätyttyä. Jakson vieraana on tietokirjailija ja meteorologi Seija Paasonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #145 Säälottia ja sääkarttoja jatkosodan aikana →

Jaksossa pohditaan sodankäyntiä ja sitä, minkälaisia sotakokemuksia välittyy 1940-luvun päiväkirjojen sivuilta. Tutustumme juutalaisvainojen aikaan eläneiden naisten kirjoittamiin päiväkirjoihin, jotka toimivat naisten selviytymiskeinona järkyttävien tapahtumien aikaan. Mietimme jaksossa, mikä merkitys päiväkirjojen kirjoittamisella on poikkeusaikoina. Onko olemassa jaettuja tunteita ja kokemuksia, jotka liittyvät sotiin ja miehityksen alla elämiseen? Entä minkälaista on tutkia sotaa nimenomaan päiväkirjojen välityksellä? Jakson keskiössä on yleisesti miettiä, minkälaista on niin sanottu uusi sotahistoria, jota voi lähestyä myös kulttuurihistorian näkökulmasta. Ovatko kansakunnat ja ihmiset lopulta oppineet mitään 1940-luvun historiasta? Jakson vieraana on tutkijatohtori Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #144 Päiväkirjoja ja 1940-luvun kulttuurista sotahistoriaa →

Jaksossa tutustutaan sähkölääketieteen historiaan erityisesti potilaiden ja potilaille annettujen sähköhoitojen kautta. Toinen keskeinen näkökulma jaksoon on, miten erilaiset eläimet liittyvät sähkön historiaan – joko lääketieteen kokeiden kohteina tai sähköisen kulttuurin innoittajina. Pohdimme, miltä tuntui saada sähköistä hoitoa vaivoihin ja sairauksiin? Herättikö sähköhoito potilaissa pelkoa vai olivatko potilaat epätoivossa valmiit kokeilemaan mitä tahansa? Keskeistä sähkölääketieteessä ei ole ainoastaan siis se, mitä lääkärit tavoittelivat, vaan minkälaisia kehollisia kokemuksia potilaat kävivät sähköhoidoissa läpi. Miten sähköhoidot muokkasivat osaltaan tieteellistä tietoa sähkölääketiedettä koskien? Ja miten fiktiivinen erotiikka ja sähköankeriaat liittyvät aikansa sähköiseen kulttuuriin? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä väitöskirjatutkija Edna Huotari, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #143 Sähköhoitoja, potilaita ja sähköankeriaita →

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Tässä jaksossa keskustelemme Sörkka svengaa -musiikkinäytelmään liittyvistä teemoista. Jaksossa palaamme 1920-luvun Sörnäisiin ja Vallilaan, missä kieltolaki, salakuljettajat ja jazz täyttivät ravintolat ja porttikongit. Pohdimme, minkälaista elämä oli sisällissodan jäljiltä jakautuneessa Suomessa. Miten uudet keksinnöt ja ilmiöt, kuten matkagramofoni, pölynimuri ja musiikkityylit, muuttivat arjen kulttuuria ja elämää? Millä tavoin 1920-luvun ilmapiiri vaikutti sukupuolirooleihin ja erityisesti naiseuteen? Millaisia olivat kadunkulmien tarinat ja sörkkalaisten värikäs kieli? Entä mitä kaikkea kätkeytyi ajan toiveikkaaseen, mutta vaaralliseen ilmapiiriin? Jakson vieraina ovat filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä sekä Sörkka svengaa -näytelmän ohjaaja Reetta Ristimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Greta Tuotannon ja Musiikkiteatteri Kapsäkin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen →

Jaksossa keskustelemme hakkereiden ja tietotekniikan historiasta. Pohdimme jaksossa, minkälaisia taitoja hakkereilla on ja minkälaisia kykyjä tietotekniikassa on muutaman vuosisadan aikana tarvittu. Minkälaisia jälkiä hakkerit ovat hyvässä ja pahassa jättäneet tietotekniikan historiaan? Koska on keksitty maailman ensimmäinen tietokone? Onko tietoturvan asiantuntijoita tarvittu yhtä kauan kuin tietotekniikka on ollut käytössä? Jakson vieraana on itseään nörttidosentiksi kutsuva, tietojenkäsittelyn tohtori ja tietokirjailija Linus Nyman. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kustantamo S&S kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä →

Tutustumme jaksossa Turun ja Pariisin väliseen kulttuurivuorovaikutukseen 1700-luvun lopusta 1840-luvulle musiikin ja teatterin parissa. Kysyn jaksossa, minkälaista kulttuurielämä oli 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Pariisissa ja Turussa sekä miten kulttuurinen vuorovaikutus näkyi kaupunkien välillä. Ketkä musiikkia ja teatteria esittivät, entä ketkä sitä katsoivat? Missä esityksiä seurattiin? Entä minkälainen oli seurapiirien ja sivistyneistön maailmankuva ja miten se näkyi esityksissä? Jakson vieraina ovat Opera i periferin- eli Oopperaa periferiassa -hankkeen johtaja ja Suomen historian professori Charlotta Wolff sekä hankkeen väitöskirjatutkija Mikko Saira Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa →

Tässä jaksossa keskustelemme vuoden 1827 Turun palosta, sen tarkoista tapahtumista ja kokemuksista. Käsittelemme jaksossa ensin, miten Turun palo sai alkunsa, miten se levisi ja minkälaista jälkeä se jätti jälkeensä. Tämän jälkeen pohdimme, minkälaisia vaikutuksia Turun palolla oli niin materiaalisesti, henkisesti kuin historiallisesti. Minkälaisia aikalaiskokemuksia Turun paloon liittyy ja mitä kokemukset katastrofin pelosta kertovat meille nykypäivässä? Miten Turun paloon suhtauduttiin muualla Suomessa ja ulkomailla? Entä miten Turun palo vaikutti käsitykseemme Suomen historiasta – mikä kaikki olisi toisin, jos vuoden 1827 tuhoisaa paloa ei olisi tapahtunut? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #138 Turun palo Suomen historian käännekohtana →

Tässä jaksossa keskustelemme väsymyksen historiasta sen monissa eri muodoissaan 1880-luvulta nykypäivään. Väsymistä voi kuvata hermovoimattomuutena, aivosumuna, uupumuksena, sairautena, ehkä työkulttuurin sivutuotteena, jopa yhteiskunnallisena ilmiönä. Kysymme, mistä lopulta puhumme, kun puhumme väsymyksestä, ja onko väsymys fyysistä, henkistä vai molempia. Millä tavoin lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut siihen, miten väsymys koetaan ja miten sitä kuvaillaan? Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt ja kehitykset ovat vaikuttaneet ihmisten jaksamiseen? Mitä ratkaisuja väsymykseen on tarjottu eri aikoina? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston yliopistotutkija Mona Mannevuo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää →

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää →

Jaksossa pohdimme, missä oikeus käy toteen ja miltä näyttävät oikeudelle merkitykselliset paikat ja rakennukset. Kysyn jaksossa, onko sillä ylipäätään mitään väliä, missä oikeudelle merkityksellinen rakennus, kuten hovioikeus tai oikeustalo, sijaitsee tai miltä se näyttää. Onko näissä rakennuksissa jotain sellaisia symboleja, joilla on historia, joka ei avaudu meille nykypäivässä helposti? Mitä rakennukset ja niiden sisustus viestivät? Entä minkälaisia tunteita symboliikalla halutaan välittää? Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo sekä käräjätuomari ja oikeustieteen tohtori Timo Saranpää. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #135 Oikeuden symboliikkaa, hovioikeuksia ja oikeuspaikkoja →

Jaksossa keskustellaan siitä, miten oikeutta on toteutettu eri aikoina. Pohdimme, kenellä on oikeus ja vastuu sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Ovatko kaikki saaneet samanlaista kohtelua vai onko esimerkiksi luokka tai sääty vaikuttanut oikeuskäytäntöihin? Lisäksi astumme jaksossa kuvainnollisesti sisään oikeussaliin. Mitä oikeussalissa tapahtuu ja ovatko nämä rituaalit eläneet eri aikoina? Miten oikeudenkäynteihin on pukeuduttu ja missä eri rooleissa ihmiset siellä toimivat? Samassa tutustumme erityisesti käräjien historiaan ja siihen, millä tavoin 1990-luvun muutokset ovat vaikuttaneet oikeuskäytäntöihin. Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo ja oikeusneuvos Mika Ilveskero. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #134 Käräjiä, tuomareita ja oikeudenkäyntejä →

Jaksossa keskitymme oikeushistorian ja suomalaisen oikeuskulttuurin historiaan. Pohdimme jaksossa, miten ymmärrys oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on elänyt. Näkyykö yhteisöllinen ja jaettu näkemys oikeudenmukaisuudesta siinä, minkälaisia lakeja meillä on? Kenen mielipidettä oikeudenmukaisuudesta on huomioitu lakipykälissä? Onko oikeuskulttuurimme ollut menneisyydessä yhtenäisempi kuin mitä se on tänä päivänä? Mitä eroa ja yhteistä on oikeudella, oikeudenmukaisuudella ja lailla? Jakson vieraana on professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #133 Oikeuden, lain ja oikeudenmukaisuuden historiaa →

Jaksossa tarkastellaan, miten ristiretket oikeutettiin omana aikanaan keskiaikaisena ilmiönä. Sen lisäksi, että etsimme ristiretkien syvintä olemusta, pohdimme myös, millä eri tavoin ristiretkiä voi määritellä ja mitä kaikkia tapahtumakulkuja voi ristiretkinä pitää. Katsomme, millä tavoin pohjoiseen suunnatut ristiretket muokkasivat Baltiaa ja Pohjolaa sekä millä tavoin uskonto, politiikka ja valta kietoutuivat ristiretkissä toisiinsa. Miten Baltian ja Pohjolan ristiretket erosivat muualle suuntautuneista ristiretkistä vai erosivatko mitenkään? Pitääkö tarina piispa Henrikistä ja Lallista Köyliönjärven jäällä paikkansa? Minkälaisia seurauksia ristiretkillä oli Pohjolaan ja yleisesti Euroopan historiaan? Voiko näiden tapahtumien seurauksia havaita nykypäivässä? Jakson vieraana on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston historiantutkija Sini Kangas. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #132 Pyhiä sotia, katumusharjoituksia ja ristiretkiä →

Jaksossa tutustutaan huonekasvien historiaan sekä siihen, miten huonekasvien historia kietoutuu kolonialismin historiaan. Keskustelemme jaksossa, minkälaiset kasvit kuuluvat ylipäätään huonekasvien historiaan sekä mistäpäin maailmaa näitä kasveja on metsästetty. Mitä kasvinmetsästys tarkoittaa ja mitkä olivat sen motiivit? Mitä hyötyä ulkomailta tuoduista kasveista oli tieteellisesti ja taloudellisesti niiden etsijöille? Entä millä tavoin kasvinmetsästäjien toiminta kietoutuu kolonialismin historiaan? Jakson vieraana on kasviekologi ja tietokirjailija Teija Alanko. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #131 Huonekasveja, kasvinmetsästystä ja kolonialismia →

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia →

Pohdimme jaksossa, miten naiset ovat päässeet työmarkkinoille sekä miten sukupuolten väliset palkkaerot ovat kehittyneet 1600-luvulta 1900-luvulle. Miten yhteiskunnan rakenteet ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet tulonjakoon perheissä? Miten siviilisääty on vaikuttanut siihen, miten nainen voi tienata ja omistaa? Minkälaisesta työstä on maksettu ja mistä ei? Puhumme myös nykypäivän keskustelussa olevasta tradwife-ilmiöstä ja mietimme, minkälaisen perspektiivin historia antaa meille aiheeseen. Jakson vieraana on historioitsija ja akatemiatutkija Riina Turunen, joka tutkii naisten töitä ja palkkoja 1600-luvulta 1920-luvulle. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #129 Naisten palkkoja ja töitä 1600-luvulta nykypäivään →

Jaksossa tutustutaan saimaannorppien historiaan ja kehitykseen hävityssotien kohteesta luonnonsuojelun symboliksi. Miksi saimaannorppia vastaan käytiin niin sanottua hävityssotaa 1800-luvulta aina 1940-luvulle asti? Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että saimaannorppia alettiin hävityssodan sijaan suojaamaan sukupuutolta? Mitä saimaannorppa on symboloinut menneisyydessä ja näkyykö tuo historia siinä, mitä saimaannorppa nykyisin symboloi? Jakson vieraana on Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Hänninen, joka tutkii väitöskirjassaan saimaannorppien ympäristöhistoriaa sekä ihmisten suhdetta saimaannorppiin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #128 Saimaannorppia, hyljesotia ja luonnonsuojelua →

Tutustumme jaksossa Whiskey on the Rocks -sarjaan ja pohdimme, millä tavoin ymmärrystä historiasta rakennetaan tv-sarjan ja näyttelijän työn kautta. Tiivistetysti satiirinen draamakomedia Whiskey on the Rocks kertoo kylmän sodan aikana tapahtuneesta neuvostoliittolaisen sukellusveneen karilleajosta Ruotsin aluevesillä vuonna 1981. Noin viikon kestänyt sukellusveneselkkaus oli todellisuudessa merkittävä rajaloukkaus Ruotsin alueella, ja Whiskey on the Rocks -sarjassa tämä todellinen historiallinen tapahtuma kiedotaan osaksi draamakomediaa. Onko sarjojen tarkoitus opettaa historiasta vai ainoastaan hyödyntää menneisyyttä lähtökohtana ja inspiraationa fiktiivisille tapahtumille? Kuulemme myös, minkälaista on eläytyä menneisyyteen näyttelijän työssä. Mitä historiaan perustuvien tapahtumien ja henkilöiden omaksuminen vaatii? Jakson vieraana on näyttelijä Elsa Saisio, joka näyttelee sarjassa Neuvostoliiton suurlähettilästä Aleksandra Kosyginaa, joka on sarjaa varten rakennettu fiktiivinen henkilö. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Disney+ kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #127 Draamakomediaa ja kylmän sodan sukellusveneselkkaus →

Jaksossa sukelletaan arkistojen aarteisiin ja pohditaan, minkälainen maailmamme olisi ilman arkistoja ja mitä arkistot elämäämme antavat. Pohdimme jaksossa, minkälainen perinne oli kruunuhäiden järjestäminen ja mitä Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tiedetään. Miksi Runeberg raapusti Maamme-laulun sanat pienelle paperinpalalle ja minkälaisia aineistoja kartanoista löytyy? Pohdimme näiden tarinoiden ohella, minkälainen prosessi käytännössä on vastaanottaa aineistoa arkistoon sekä mitä tarkoittaa arkistopedagogiikka. Jakson vieraina ovat SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara ja arkistonhoitaja Maria Miinalainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #126 Arkiston aarteita ja elävää iäisyyttä →

Jaksossa käsittelemme suomalaisen sateenkaarevien ihmisten – eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten – historiaa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin rakkauden erilaisiin muotoihin on suhtauduttu eri aikoina Suomessa ennen kaikkea 1800-luvulta nykypäivään. Miten lainsäädäntö on vaikuttanut sateenkaarivähemmistöjen elämään eri aikoina? Miten sateenkaariparien ja -perheiden oikeuksia on ajettu ja minkälaista sateenkaariaktivismi on ollut? Missä sateenkaarevat ihmiset tapasivat toisiaan ja miten he pystyivät elämään kumppaninsa kanssa – vai pystyivätkö? Jakson vieraina ovat kirjailijat Heidi Airaksinen ja Tiina Tuppurainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Like Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #125 Sateenkaarevia elämäntarinoita ja suomalaisen sateenkaariyhteisön historiaa →

Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuhteita. Mitkä ovat Suomen idänsuhteiden käännekohdat? Minkä vuoksi Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välinen historia herättää paljon tunteita? Mitä on tärkeää ymmärtää idänsuhteiden historiasta, jotta voi ymmärtää idänsuhteita nykypäivässä? Jakson vieraaksi olen saanut Idänsuhteiden museo Nootin museojohtajan Kalle Kallion. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Idänsuhteiden museo Nootin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä →

Tässä jaksossa keskustelemme 1910- ja 1920-lukujen korttihuijareista sekä vuosisadan alun yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamasta pikkurikollisuudesta. Pohdimme jaksossa, keitä olivat 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten korttihuijarit ja minkälaiset yhteiskunnalliset muutokset mahdollistivat pikkurikollisuuden. Miksi juuri junat ja juna-asemien lähistöt olivat otollisia paikkoja petollisille korttipeleille? Ketkä lähtivät ammattipelurien matkaan ja minkälaisista rahasummista oli kyse? Entä miten esivalta yritti puuttua huijareiden toimintaan? Jakson vieraana on tietokirjailija Kari Koskela, jonka kirjoittama teos hyppää korttihuijareiden matkaan. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #123 Korttihuijareita, junamatkoja ja pikkurikollisuutta →

Jakson aiheenamme ovat yksinkertaisuudessaan suomalaisten naisten elämäkerrat ja niiden kerääminen Naisten ääni -hankkeen kautta. Naisten ääni kirjaimellisesti kerää naisten ääniä eli elämäkertoja ja tarjoaa niille verkkoalustana paikan tulla kuulluksi. Tarkastelemme jaksossa, minkälaisista henkilöistä elämäkertoja on kirjoitettu? Entä minkälaisia asioita elämäkerroissa muistellaan ja mistä asioista vaietaan? Mitä elämäkerrat kertovat niin sanotusta hiljaisesta historiasta, tavallisten naisten elämästä menneisyydessä? Jakson vieraana on historioitsija Maritta Pohls, joka on yksi Naisten ääni -hankkeen perustajista. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Naisliiton kanssa, joka on alusta alkaen ollut hankkeen tukija. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #122 Naisten ääniä ja suomalaisia elämäkertoja →

Jaksossa tutustumme 1800-luvun kehruuhuoneiden, naisvankiloiden ja naivankien historiaan. Pohdimme jaksossa, keitä naisvangit 1800-luvun Suomessa tyypillisesti olivat ja minkälaista oli arki naisvankiloissa. Mietimme myös, miten naisvankilat ja kehruuhuoneet erosivat toisistaan, sekä minkälaiset rikokset näihin laitoksiin veivät. Itseäni kiinnostaa myös pohdinta siitä, että onko erinäiset 1800-luvun laitokset, kuten köyhäintalot, kehruuhuoneet ja naisvankilat, pakollinen toimi yhteiskuntarauhan puolesta vai merkki kehittyvästä hyvinvointivaltiosta. Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola Tampereen yliopistolta, joka tutkii naisvankiloiden historiaa Kuri, kokemus ja kerrokset -tutkimushankkeessaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #121 Naisvankeja, kehruuhuoneita ja yhteiskunnan kontrollia →

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa →

Jaksossa tutustumme 1700- ja 1800-luvun Suomen ja Ruotsin ruokaresepteihin. Pohdimme, mitä eri ainesosia reseptit pitivät sisällään ja minkälaisia ruokia reseptien avulla saattoi valmistaa. Miten muutaman sadan vuoden takainen makumaailma erosi nykypäivän mauista? Entä onko ruoan valmistuksessa tai säilytyksessä eroavaisuuksia nykypäivään? Jakson vieraaksi olen saanut SLS:n arkistotutkija Yrsa Lindqvistin, joka on ollut mukana Historiska recept -tutkimushankkeessa. Pääsemme kuulemaan, minkälaisia reseptejä Yrsa itse on kokeillut niin itsekseen kuin erilaisissa työpajoissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland (SLS) kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #119 Rakkauskakkuja, haukikeittoa ja Suomen ruokareseptejä →

Jaksossa avaamme äitiyspakkauksen ja tutustumme sen historiaan. Pohdimme jaksossa, kuinka kauan äitiyspakkauksia on jaettu ja mistä syystä äitiyspakkaus kehitettiin. Keskitymme jaksossa erityisesti merkityksiin, joita äitiyspakkaukselle on eri aikoina annettu Suomessa: mitä tunteita äitiyspakkaus herättää, miten pakkauksen sisältö on muuttunut ja mitä tarkoitusperiä on pyritty palvelemaan. Jakson vieraina ovat Tampereen yliopiston väitöstutkija Jenni Räikkönen sekä hankkeen johtaja ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Tanja Vahtikari. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Äitiyspakkaus tunne-esineenä -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #118 Äitiyspakkauksia, tunne-esineitä ja kokemuksia hyvinvointivaltiosta →

Jaksossa tutustumme suomalaisten väärentäjien historiaan sekä siihen, mitä väärennysrikokset kertovat meille 1800-luvun muutoksista. Selvitämme jaksossa, keitä väärentäjät olivat ja mikä motivoi heitä toimintaansa. Oliko kyse taloudellisen hyödyn tavoittelusta tai väärennyspalveluita tarvinneiden henkilöiden epätoivosta? Minkälaisia rangaistuksia seurasi, jos väärennysrikoksista jäi kiinni? Entä mitä väärennykset ilmiönä kertovat vähäosaisten ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta ja sosiaalisista mahdollisuuksista? Jakson vieraina ovat Väärentäjät -tutkimushankkeen kaksi tutkijaa, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen sekä Turun yliopiston Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #117 Väärentäjiä, väärennösrikoksia ja sosiaalihistoriaa →

Jakso käsittelee oikeusvaltiota ja tilanteita, joissa oikeusvaltio on Suomen historiassa ollut vaarassa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin julkista valtaa käytetään ja missä tilanteissa on vaara vallan väärinkäytölle. Mitä on konsensusdemokratia ja mikä merkitys sillä on ollut Suomen historiassa? Onko Suomen historiassa rakennettu maine hyvinvointivaltiona vaarassa ja miten käy kansainvälisen puolueettomuuspolitiikan perinnön? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #116 Oikeusvaltion vaaroja ja demokratiaa haastavia poikkeustilanteita →

Jakso kertoo avioliitoista sekä järjen ja tunteiden suhteesta 1800-luvun avioliitoissa. Pohdimme jaksossa avioliiton merkitystä 1800-luvun säätyläisten elämässä eritoten vapaaherratar Ellan de la Chapellen ja taiteilija Albert Edelfeltin henkilötarinoiden kautta. Oliko Ellanin ja Albertin avioliitto ruusuilla tanssimista vai kohtasivatko he haasteita liittonsa aikana? Millä tavalla suhtautuminen avioliittoon muuttui 1800-luvun loppupuolella? Millä tavalla pärjäsi avioliittomarkkinoilla ja mitä tapahtui henkilöille, jotka eivät näillä markkinoilla halunneet olla? Jakson vieraana on filosofian tohtori Maria Vainio-Kurtakko, joka on kirjassaan syventynyt Edelfeltien avioliiton käänteisiin. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #115 Soveliaita avioliittoja, järkeä ja tunteita →

Jaksossa avataan ovi muinaiseen Egyptiin ja pohditaan, minkälainen kulttuuriteos Mika Waltarin kirjoittama "Sinuhe egyptiläinen" on ollut suomalaisille. Faaraot, Tutankhamon, Kleopatra, hieroglyfit ja pyramidit – luovatko nämä populaarikulttuurin mielikuvamme muinaisesta Egyptistä? Mitä muinaisesta Egyptistä oikeasti olisi hyvä ymmärtää? Mitä tarkoittaa egyptomania tai tutmania? Entä mikä vaikutus Mika Waltarin teoksella Sinuhe egyptiläinen on ollut suomalaisille? Pääsemme jaksossa kuulemaan myös siitä, minkälaista on arkeologin työ ja mitä taitoja vaatii tutustua vuosituhansien takaiseen menneisyyteen. Jakson vieraana on Lähi-idän historioitsija ja arkeologi Minna Silver. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #114 Egyptomaniaa, muinaisia aikoja ja Sinuhe egyptiläinen →

Jaksossa keskustellaan vapaamuurareiden historiasta ja salaisuuksista. Pohdimme jaksossa, mitä tarkoittaa vapaamuurarius ja mikä on vapaamuurareiden toiminnan perimmäinen tarkoitus. Mitä ovat toimintaa ohjaavat hyveet ja millä tavoin yhteisöön voi päästä mukaan? Entä miten vapaamuurarius on muuttunut sen historiansa aikana? Mitä ovat loosit ja miksi rituaalit ovat salaisia? Jakson vieraana on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija Samu Nyström, joka on ensimmäinen ulkopuolinen historiantutkija, joka on päässyt hyödyntämään Vapaamuurarien veljeskunnan suljettuja arkistoja tutkimusta tehdessään. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #113 Vapaamuurareita ja salaisuuden kaksiteräinen miekka →

Jakson päätähtinä ovat antiikin ajan Kreikan jumalattaret eli naispuoliset myyttiset ja aikansa uskontoon tiiviisti kuuluvat hahmot. Minkälaisia jumalattaret olivat, mikä heidän roolinsa tai tehtävänsä oli? Mikä oli jumalatarten paikka antiikin ihmisten elämässä? Mitä voimme heiltä oppia? Pohdimme jaksossa myös, millä tavoin antiikin ajan uskomukselliset ilmiöt eroavat nykypäivästä ja esimerkiksi kristinuskosta. Jakson vieraana on tietokirjailija ja kreikan kielen väitöstutkija Liisa Kaski. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #112 Antiikin jumalattaria ja uskomuksellisia ilmiöitä →

Jakson aiheena on roskakalat sekä ympäristöhistorian näkökulma Suomen kalatalouteen. Roskakalalla viitataan aliarvostettuihin kaloihin, joiden käyttöä suomalaisessa ruokakulttuurissa on vältelty tai väheksytty. Kysymmekin jaksossa, mitkä kalalajit ovat leimautuneet roskakaloiksi ja miksi. Entä miten kulttuurinen ymmärrys roskakaloista muuttui 1900-luvun aikana ja miltä tilanne näyttää nykypäivänä? Millä tavoin kulttuurinen käsitys roskakaloista liittyy ekologisuuteen ja ympäristöön? Jakson vieraana on historiantutkija Matti O. Hannikainen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #111 Roskakaloja, aateliskaloja ja ympäristöhistoriaa →

Jakson aiheena on pohtia, mitä sivistys ja erityisesti kansansivistys ovat tarkoittaneet Suomen historiassa. Ketkä kaikki olivat kansansivistyksen kohderyhmää ja mitä kuului kansansivistykseen? Entä millä tavoin niin koululaitos kuin suomen kieli liittyivät kansansivistykseen? Millä eri tavoin kansansivistystä toteutettiin? Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä professoriemerita Katri Karasman sekä filosofian tohtori ja tietokirjailija Eero Ojasen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #110 Kansansivistystä ja sydämen sivistystä →

Jakson aiheena on abortit sekä niihin liittyen naisten omat kokemukset aborteista ja abortintorjunnasta 1900-luvun Suomessa. Pohdimme, miltä näytti Suomen 1950- ja 60-lukujen aborttipolitiikka ja minkälaisia kokemuksia abortin tehneet tai sitä toivoneet naiset kävivät läpi. Mitä tarkoitti abortintorjunta ja ketkä laillisista aborteista päättivät? Mitä naisten täytyi tehdä, jos tavoitteena oli tehdä abortti? Millä tavalla aborttia toivovia naisia kohdeltiin ja minkälaisia tunteita ja fyysisiä tuntemuksia he kohtasivat? Jakson vieraina ovat aiheesta Historiallisen Aikakauskirjan artikkelin kirjoittanut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Miina Keski-Petäjän sekä Turun yliopiston yliopistonlehtori Riikka Taavetti. Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #109 Abortteja, naisten kokemuksia ja abortintorjuntaa →

Jaksossa pohditaan, minkälaisia olivat miesten väliset suhteet 1700-luvulla. Keskiössä on keskustelu siitä, voiko seksuaalisuutta ja rakkautta esiintyä ystävyyssuhteissa vai ovatko nämä asiat toisistaan irrallisia. Selvitämme, keitä olivat kreivi Gustav Philip Creutz ja kapteeni Curt von Stedingk ja minkälainen heidän suhteensa oli. Minkälaisia vihjeitä heidän kirjeenvaihtonsa antaa heidän tunteistaan toisiaan kohtaan? Mitä voimme oppia miesten välisten suhteiden historiasta, kun tutkimme lähteitä ennakkoluulottomasti queer-historian tavoin? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff. Jakso on tehty yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #108 Miesten välisiä suhteita, ystävyyttä ja rakkautta →

Tämän jakson aikana selvitämme, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yhteiskuntaa voi rakentaa monella tavalla ja erilaisissa rooleissa, ja aatelilla on ollut verrattain erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet siihen. On kuitenkin kiinnostavaa miettiä, miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla on ollut valtaa vaikuttaa aatelismiehiin verrattuna? Miten esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua vaikutti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Mikä merkitys on ollut erilaisilla järjestöillä, yhdistyksillä ja hyväntekeväisyydellä siihen, miten aatelisnaiset ovat voineet rakentaa yhteiskuntaa? Jakson vieraina ovat Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #107 Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia →

Jakson aiheena on filosofia ja sen ikivihreät kysymykset. Pohdimme jaksossa, voidaanko filosofian historiaa erottaa siitä, mitä filosofialla ymmärrämme tänä päivänä. Mikä merkitys menneillä filosofeilla on sen suhteen, miten tieteenalaa tällä hetkellä harjoitetaan ja miten me ihmiset arjessamme nyt ajattelemme? Entä mitkä ovat ikivihreitä kysymyksiä, joita on pohdittu kautta aikojen? Miten filosofia liittyy yleissivistykseen? Jakson vieraana on puistofilosofi Antti Sorri, jonka ideoima ja järjestämä Puistofilosofia-festivaali sai tämän podcastin ohella Suomen Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon. Tämän jakson lopussa kuulette podcastin tavallisen tunnarin sijasta podcastille omistetun, tiedeviestintäpalkinnon myöntämisen yhteydessä esitetyn ja Vesa Salmen säveltämän kappaleen "Kellot ja kalenterit". Kannattaa siis kuunnella jakso loppuun asti ihan tämänkin takia. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #106 Filosofiaa, Platonin lapsia ja ikivihreitä kysymyksiä →

Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät tunteet kertovat ruoan kulttuurisista merkityksistä uuden ajan alussa? Mitä tarjolla ollut ruoka ja pöytätavat kertoivat luokka-asemasta ja yhteiskunnallisesta asemasta? Entä mitä symboleja ja merkityksiä eri ruokiin itsessään liittyi? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anna Repo. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa →

Jaksossa kudotaan, neulotaan ja virkataan, kun keskiössä on tekstiilikäsityön historia. Pohdimme jaksossa, voidaanko käsitöiden tekemistä kuvailla menneisyydessä nimenomaan harrastuksena vai ovatko käsityöt olleet oikeasti välttämätöntä työtä. Mistä materiaaleista käsitöitä on tehty, millä välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla? Miten langoista on saatu eri värisiä ja onko lankoja tehty muustakin kuin lampaanvillasta? Jakson vieraaksi olen saanut tietokirjailija, biologi ja kasviarkeologi – ja neulojan – Teija Alangon, jonka uutuuskirjassa syvennytään syvälle tekstiilikäsityön historiaan niin materiaalien kuin tekniikoiden kautta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Vastapainon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #104 Käsitöitä, tekstiilikasveja ja värttinänkehriä →

Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä? Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen ja historioitsija Anu Lahtinen, jotka ovat olleet mukana rakentamassa jaksossa puheena olevaa museonäyttelyä. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä →

Jaksossa tutustumme lihavuuden historiaan. Pohdimme jaksossa, että miten lihavuus oikeastaan määritellään historian näkökulmasta ja miten lihavuuteen on suhtauduttu eri aikoina. Onko samankokoinen keho nähty yhtenä aikana normaalina ja toisena aikana lihavana? Etsimme myös vastauksia siihen, mitä eri syitä lihavuudelle on eri aikoina esitetty ja millä tavoin ihmisiä on ohjeistettu toimimaan lihavuuden suhteen. Miten mielen ja kehon vuorovaikutuksen on nähty olevan osa sitä, millaiseksi ihmisen keho muodostuu? Entä kenen asiaksi lihavuus on nähty – yksilön vai yhteiskunnan – ja miten historiantutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykypäivän kehokulttuuria? Jakson vieraana on historioitsija Eve Hyrkäs. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #102 Ennakkoluuloja, kehollisuutta ja lihavuuden historiaa →

Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi suisidaalimurhia tehtiin itsemurhan toivossa. Mitä motiiveja rikoksen tekijöillä oli ja mitä syitä löytyi itsemurha-ajatuksien taustalta? Entä missä ja miten näitä murhia toteutettiin? Herättikö suisidaalimurhien yleistyminen pelkoa tai kuinka tuomittavana rikoksena suisidaalimurhaa pidettiin? Jakson vieraana on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Moilanen. Lauri kertoo tutkimuksestaan Instagram-tilillä @pyovelinrenki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia →

Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on podcastin tuottajan Lotta Vuorion oma mamma. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yhden elämäntarinan kautta. Luvassa on siis vapaamuotoinen keskustelu, josta voi oppia maailman muutoksista sekä saada innostusta kysyä omilta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai isoisovanhemmiltaan, miltä heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on näyttänyt. Olen kerännyt jakson blogipostaukseen lottavuorio.com listan kysymyksiä, joiden avulla keskustelun menneisyydestä voi esimerkiksi avata. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa? →

Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta Euroopasta kuulosti ihmisille, jotka olivat menettäneet laman myötä työnsä ja tulonsa? Oliko Euroopan Unioni jokaisen suomalaisen mielestä hyvä idea? Synnyttikö pyrkimys eurooppalaistumiseen vastailmiönä suomalaisuuden voimakkaan kansallisromanttisen vaalimisen? Jakson vieraina ovat Himmeä voitto? -tutkimushankkeen johtaja ja historian dosentti Tuomas Tepora sekä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Sinikka Selin Tampereen yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti →

Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vuotismuisto, Lotta Svärd -järjestö ja veteraanit liittyivät uusisänmaallisuuteen? Miten historiaa hyödynnettiin 1990-luvun muutosten ja tulevaisuuden käsittelyssä? Jakson vieraana on Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa Tampereen yliopistolla työskentelevä historiantutkija Aapo Roselius. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi →

Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt "Himmeä voitto?" -tutkimushankkeessa ja joka tutkii hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä →

Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Minkälaisia määriä laitonta viinaa salakuljetettiin Suomeen ja miten se oli mahdollista? Pohdimme myös, mitä salakuljetukselle tapahtui, kun kieltolaki kumottiin ja kieltolain korvannut väkijuomalaki astui tilalle voimaan. Jakson vieraana on aiheesta Pro gradu -tutkielman kirjoittanut Kalle Matsinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa →

Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman, joka on väitellyt keskiajan sodankäynnistä hänen kirjoittamansa kirjan (Keskiajan sodankäynti, Atena Kustannus 2023) ytimekkään nimen mukaisesti. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #95 Keskiajan sodankäyntiä ja tappavan väkivallan historiaa →

Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mikä vastuu romaaneilla on ihmisten historiatietoisuudessa? Entä mikä vaikutus romaaneilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta? Jakson vieraana on kirjailija Ann-Christin Antell, jonka kynästä on lähtöisin suosittu Puuvillatehdas-historiaromaanisarja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta →

Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Jakson vieraina on Piippumuistoja-tutkimushankkeen parissa työskentelevä kaksikko, Oulun yliopiston yliopistotutkija Tiina Äikäs sekä Oulun yliopiston tutkijatohtori Oula Seitsonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Koneen Säätiön rahoittaman ja Oulun yliopiston koordinoiman Piippumuistoja-hankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #93 Tehtaita, piippumuistoja ja teollisuusarkeologiaa →

Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosisatojen aikana? Kunnioittivatko menneisyyden ihmiset luontoa ja eläimiä enemmän kuin me nykypäivänä? Olisivatko 1600-luvun suomalaiset poseeranneet tapetun nuoren karhun kanssa samalla tavalla kuin eduskunnan eräkerholaiset elokuussa vuonna 2023 tekivät? Jakson vieraana on perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat -kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #92 Metsänkuninkaita, karhuja ja pohjoisten kansojen myyttejä →

Jaksossa tutustutaan alkemian ja samalla myös tieteen historiaan. Pohdimme, mistä alkemiassa oli ja kenties vielä nykypäivänäkin on kyse sekä minkälaisiin eri tavoitteisiin alkemian harjoittamisella tähdättiin. Mikä merkitys ja rooli alkemialla oli tieteen kehityksessä? Ketkä alkemiaa harjoittivat ja onko alkemisteja ollut myös Suomessa? Miten Ruotsin kuningatar – tai kuningas – Kristiina ja alkemia liittyvät toisiinsa? Jakson vieraana on historiallinen kielitieteilijä Sara Norja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #91 Alkemiaa, viisasten kiviä ja elämän eliksiiriä →

Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Näitä teemoja yhdistää kehollisuuden käsite, jonka merkityksiä jaksossa avaamme. Keskustelemme myös siitä, miten videoita voi mahdollisesti hyödyntää liikunnan kokemuksia tutkiessa. tavoin Jakson vierailevana juontajana toimii Helsingin yliopiston väitöstutkija Aino Kirjonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #90 Liikuntaa, terveyttä ja kehollisuutta 1800-luvun Englannissa →

Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #89 Salaisia symboleja ja symbolien historiaa →

Jaksossa tarkastellaan suomalaisia historian oppikirjoja sekä keskustellaan historian opetuksesta Suomen kouluissa. Millaisen kuvan historianopetus antaa menneisyydestä ja minkä perusteella tehdään valintoja siitä, kenen historiasta kerrotaan ja miksi? Miten oppikirjat ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään erityisesti sota- ja sukupuolihistorian näkökulmista? Miten oppikirjojen taittoon liittyvät ratkaisut rakentavat mielikuvaa siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija sekä historianopettaja Hilda Tolonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #88 Naisia historian koulukirjoissa ja historiataitojen oppimista →

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä →

Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös, mikä tekee juuri Pähkinäsaaren rauhasta niin tunnetun ja muistetun, ja mitä tämä kertoo muistamisen politiikasta. Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen sekä Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäki. Tämä on podcastin virallinen #ykskolkakskol -jakso! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa →

Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Millä tavoin kotivaraisuus ja valistusluonteinen kotitalous näkyivät Kotkaniemessä? Miten Martta-yhdistys ja Ellen Svinhufvud liittyvät yhteen? Miltä poliittinen historia voi näyttää kahvipöytäkeskustelujen valossa? Minkälaiset esineet ja tarinat rakentavat monipuolista näkymää menneisyyteen? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen sekä historioitsija ja P.E. Svinhufvudin muistosäätiön asiamies Maritta Pohls. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #85 Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa →

Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muutoin tietoa kylmästä sodasta? Pohdimme jaksossa myös muistitietotutkimusta ja sitä, mikä merkitys muistoilla on historiakuvan rakentumisessa. Jakson vieraana on Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, jonka kirjoittama kirja Suomalaisten kylmä sota julkaistiin keväällä 2023. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #84 Kylmän sodan kokemuksia ja suomalaisten muistitietoa →

Rikoksia, rötöksiä, rangaistuksia ja yhteisiä rajanvetoja sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Näistä aineksista on tehty jakso, joka kertoo historiallisesta kriminologiasta. Millä tavoin rikollisuuteen on suhtauduttu eri aikoina ja mitä tarkoittaa rikos? Kenen päätettävissä on ollut oikean ja väärän erottaminen? Entä miten rangaistusmenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet? Keväällä 2023 Suomen Kriminologinen Yhdistys julkaisi teemanumeron nimeltä ”Historiallista kriminologiaa ja kriminologian historiaa”, joka toimii oppaanamme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Miikka Vuorela, joka on yksi teemanumeron toimittajista, sekä Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian tutkijatohtori Suvi Kuokkanen, joka on kirjoittanut teemanumeroon artikkelin väkivalta- ja henkirikostuomioista antiikin Ateenassa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Kriminologisen Yhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #83 Rikoksia, rangaistuksia ja historiallista kriminologiaa →

Jakson teemana on naiset oikeushistoriassa ja suomalaisessa oikeusvaltiossa. Jaksossa pohdimme, minkälainen asema naisilla on ollut Suomessa oikeudenkäynnin ja kansalaisten oikeuksien näkökulmasta. Pääsemme kuulemaan myös menneisyyden naisista, jotka ovat aiempina vuosisatoina opiskelleet oikeustiedettä ja tehneet oikeudellista työtä miesten hallitsemalla yhteiskunnan alalla. Miksi oikeudellista työtä tehneet naiset ovat olleet unohduksissa? Jakson vieraana on Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen nainen oikeushistorian professuurissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #82 Naisten oikeushistoriaa ja unohdettua oikeustyötä →

Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen moninaisuutta on pyritty tekemään näkyväksi erityisesti 1900-luvun loppupuolen aikana? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Jean Lukkarinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #81 Transhistoriaa ja moninaista sukupuolihistoriaa →

Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmisen nimellä ylipäätään kulttuurisesti on? Jakson vieraaksi olen saanut Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan, joka on perehtynyt nimipäivien historiaan. Hän on todennut, että nimipäiviä ”on hyvin helppo juhlia, koska aina ei voi tietää esimerkiksi työkaverin syntymäpäivää, mutta nimipäivän näkee kalenterista”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #80 Nimipäiviä, kalentereita ja juhlakepposia →

Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luokalla oli oikeudenkäynnissä? Jakson vieraana on Turun yliopiston, Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #79 Esiaviollisia suhteita, rikottuja lupauksia ja oikeudenkäyntejä →

Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti? Kuulemme jaksossa myös kiinnostavia havaintoja menneisyyden romukaupan ja nykypäivän kierrätyksen yhteydestä. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kati Toivanen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #78 Romukauppiaita, kierrätystä ja kiertotaloutta →

Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historian nähdä monipuolisemmassa valossa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian professori Heikki Mikkeli. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #77 Kansainliitto, Geneven henki ja globaalin maailman järjestelyä →

Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katariina Parhin, joka on kirjoittanut kirjan Suomen ensimmäisestä huumeaallosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #76 Huumeita, narkomaaneja ja vähän kamaa →

Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voisiko tautien historian tuntemus auttaa meitä nykypäivänä ymmärtämään tautien merkitystä ja ihmisten käyttäytymistä paremmin aikoina, jolloin kulkutauti jyllää. Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa juuri viimeistelevän Elina Maaniitty. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #75 Kulkutauteja, epidemioita ja rokonistutuksia →

Aatelin Menneisyyden Jäljillä tarkastellaan tässä jaksossa aatelin yhteiskunnallista asemaa eri aikoina menneisyydestä nykypäivään. Miten aateli on vaikuttanut menneinä päivinä politiikassa ja mikä on aatelin tilanne nykyään? Mihin aatelin valta on perustunut? Keskitymme erityisesti 1800-luvun aateliin, sillä tuon vuosisadan aikana aatelin asema heikkeni kohti eduskuntauudistusta, jonka seurauksena aateli menetti suoran poliittisen valtansa. Esittelyssä on myös Suomen Ritarihuone niin rakennuksena kuin aatelin yhteisönä. Vieraana on naisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja perhehistoriaa tutkinut historiantutkija Eeva Kotioja. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #74 Aateli yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa →

Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia esineitä heidän kodeistaan löytyi? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian dosentti Ulla Ijäs. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää →

Tervetuloa Aatelin Menneisyyden Jäljille! Jakso aloittaa kolmiosaisen yhteistyön, jonka tiimoilta tutustumme Suomen Aatelin historiaan. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa tiivistämme aatelin historian pähkinänkuoreen. Koska aateli syntyi ja mitä eroa on aatelilla ja rälssillä? Mitkä olivat aatelin velvollisuudet ja vastuut? Miten aatelin asema on muuttunut eri aikoina? Keskiössä on myös se, mihin aatelin valta on perustunut. Jakson vieraana on Suomen historian apulaisprofessori Anu Lahtinen, joka on todennut aateliin liittyen seuraavasti: ”Kun on tietty asema, niin siitä seuraa myös tietyt velvoitteet – ei pelkästään oikeuksia, vaan myös velvoitteita kohdella muita hyvin”. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #72 Suomen aatelin historia pähkinänkuoressa →

Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! Tämä traileri tiivistää minuuttiin sen, mistä podcastissa on kyse ja miksi juuri sinun kannattaa rohkeasti lähteä matkaan mukaan. Tutustu menneisyyteen ja ymmärrä paremmin nykypäivää historioitsija Lotta Vuorion ja jaksokohtaisten asiantuntijavieraiden kanssa! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!Read more Tervetuloa mukaan Menneisyyden Jäljille! →

Tässä jaksossa keskiössä ovat 1800-luvun Suomen säädyttömät eli ihmiset, jotka eivät mahtuneet mihinkään säätyyn. Pohdimme, keitä säädyttömät ihmiset olivat ja minkälainen mahdollisuus sosiaaliseen liikkuvuuteen oli 1800-luvun Suomessa. Entä mikä oli köyhäintalo ja ketkä siellä asuivat? Minkälaisia tarinoita löytyy köyhäintaloista ja niiden johtajista löytyy? Missä arkisissa asioissa köyhyys näkyi? Minkälaisia haasteita yksittäinen perhe saattoi kohdata? Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola, joka on kirjoittanut teoksen ”Säädyttömät – Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla”. Kirjan on kustantanut Vastapaino, jonka kanssa tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #71 Köyhäintaloja ja sosiaalinen liikkuvuus 1800-luvun Suomessa →

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia →

Tässä jaksossa tutustumme surupukeutumiseen ja suremisen etikettiin 1900-luvun taitteen Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Selvitämme, miksi surupukeutuminen nähtiin merkittävänä kulttuurisena käytäntönä ja mitä tarkoituksia surupukeutumisella oli. Mitä vaatekappaleita ja asusteita surupukeutumiseen kuului, mitkä olivat surulle sallitut värit? Kuinka pitkään suruasuun tuli pukeutua? Mitä sosiaalisesta elämästä vetäytyminen suruajaksi tarkoitti? Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa historiaa opiskeleva ja pian maisteriksi valmistuva Heidi Laurinvaara, joka on opinnäytetöissään tutkitun surupukeutumista. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #69 Surupukeutuminen tunteiden näyttämönä ja rakentajana →

Jakson aiheena on köyhyyden historia. Tutustumme köyhyyteen erityisesti Suomen ja Turun näkökulmasta 1800-luvulta nykypäivään. Köyhyys on suhteellista ja sitä voidaan mitata monella eri tavalla. Kysynkin jaksossa, miltä köyhyys on näyttäytynyt eri aikoina ja missä kaikessa köyhyys on näkynyt menneisyydessä. Miten pääsemme käsiksi köyhien historiaan? Mikä merkitys säädyllä ja perheen luokka-asemalla on ollut köyhyyteen? Minkälaiset kokemukset köyhyydestä ovat muuttuneet ja voiko joitain kokemuksia tunnistaa yhä tässä päivässä? Jakson vieraana on historioitsija Noora Viljamaa, joka on työskennellyt tutkimusprojektissa nimeltä ”Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #68 Köyhyyttä, osattomuutta ja varattomuutta →

Tässä jaksossa avaamme ovet sydänsurujen historialle. Särkyneitä sydämiä, avioeroja ja pettämistä, rakkautta ilman vastakaikua ja menetettyjä puolisoita. Erilaiset rakkauselämään liittyvät teemat ovat iänikuisia, mikä tekee menneisyyden rakkauden tutkimisesta samaistuttavan ja siten kiehtovan tutkimuskohteen. On kuitenkin muistettava, että siinä missä on mahdollista samaistua menneiden ihmisten tunteisiin ja tunteita herättäviin tapahtumiin, on niin tunteita kuin niitä herättäneitä tapahtumia tarkasteltava historian näkökulmasta. Ei voi ottaa annettuna, että kokemus sydänsuruista olisi täysin sama menneisyydessä ja nykyisyydessä. Jakson vieraaksi olen saanut sydänsurujen historiasta kirjoittaneen historioitsijan, Henna Karppinen-Kummunmäen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #67 Sydänsuruja ja pettymyksiä rakkaudessa →

Jaksossa tutustutaan keski-iän historiaan. Keski-iän rajoja voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta niin biologia kuin kulttuurinen kuvasto huomioiden, ja tässä jaksossa näihin eri näkökulmiin tutustutaan historian näkökulmasta. Millainen siis on keski-iän historia? Missä menevät keski-iän rajat? Millä tavoin ikääntyvän kehon muutoksiin on suhtauduttu eri aikoina? Onko keski-ikään aina suhtauduttu epäilevästi vai onko ikääntymistä ja keski-ikäisyyttä arvostettu enemmän kuin kenties nykyään? Millä tavoin keski-iästä voidaan ajatella sukupuolten näkökulmasta? Jakson vieraana ovat pitkän linjan kulttuurihistorioitsijat Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #66 Keski-iän historiaa ja vanheneva ihminen →

Jaksossa tutustutaan eläinhistoriaan ja menneisyyden kertomusten karvaisiin päähenkilöihin. Pohdimme, mitä tarkoittavat eläinkäänne sekä mikä on eläinten ja erityisesti lemmikkieläinten rooli menneisyydessä. Millainen asema lemmikkiläimillä on eri aikoina ollut? Onko eläin aina historiassa ihmisen sivuroolissa oleva seuralainen vai pystymmekö asettamaan eläimet historian keskiöön? Mitä kaikkia eläimiä on pidetty ylipäätään lemmikkeinä eri aikoina? Jakso valottaa sitä, mikä merkitys eläinhistorian tutkimuksella on nykypäivään sekä myös ympäristökriisin ymmärtämiseen. Jakson vieraana on Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #65 Lemmikkieläimiä, eläinkäänne ja monilajista historiaa →

Tutustumme jaksossa presidenttien puolisoihin Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon. Presidentti-instituutio on Suomen historian aikana ollut aina hyvin vahva, ja presidentillä on ollut eri aikoina erilaisia oikeuksia. Mutta minkälaista valtaa presidenttien puolisot käyttävät? Onko valta suoraa vai epäsuoraa, vaihtelevaa vai väistämätöntä? Voiko presidentti olla virassaan ilman puolisoa vai perustuuko presidentti-instituution viestintä yksilön sijaan pariskuntaan? Jakson vieraina ovat presidentin puolisoita tutkineet historioitsijat Maritta Pohls sekä Kati Katajisto. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #64 Presidenttien puolisot, rooli ja valta →

Torilla tavataan! Tässä jaksossa tutustumme suomalaisten torien ja erityisesti Porvoon torin historiaan, minkä lisäksi jaksossa vertaillaan Porvoota Vaasan, Mikkelin ja Hämeenlinnan toreihin. Katsomme toreja paikkoina, jotka ovat toimineet niin sosiaalisina kohtaamispaikkoina, kaupankäynnin paikkoina kuin myös paikkoina mielenilmauksille. Suomalaisissa toreissa on toden totta sitä jotain – mutta miten torikulttuuri on muuttunut muutaman viimeisen vuosisadan aikana? Siitä otamme tässä jaksossa selvää. Jaksossa keskitymme erityisesti Porvoon toriin, jonka historiasta on tehty selvitys kaupungin keskusta-alueen kehittämishanketta varten. Tämän kaupunkirakennehistorian selvityksen on tehnyt valtiotieteiden maisteri Tuomas Harju, joka toteutti selvityksen osana Pro gradu -tutkielmaansa. Jakso toimiikin siis myös esimerkkinä siitä, minkälaisiin eri hankkeisiin historiallista tietoa tarvitaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #63 Toreja, kaupunkielämää ja rakennushistoriaa →

Juna kulkee jaksossa, joka käsittelee rautatien rakentajien historiaa. Niin sanottujen ratajätkien kokemukset linkittyvät teollistumisen, kaupungistumisen ja työväen menneisyyteen, jonka värikkäitä kertomuksia kuulemme tässä jaksossa. Jaksossa kysytään, millaista oli rautatien rakentajien elämä 1900-luvun taitteen molemmin puolin ja miten rautateitä käytännössä rakennettiin. Oliko rautateiden rakentaminen vaarallista? Minkälaiset ihmiset rautateitä rakensivat ja paljonko heille maksettiin palkkaa? Minkälaisia taitoja rautateiden rakentaminen vaati? Jakso avartaa näkymiä myös sille, miten rautatiet muuttivat suomalaista yhteiskuntaa ja mitä Marx tarkoitti toteamalla, että radanrakentajat ovat kapitalismin kevyt ratsuväki. Rautateiden rakentajien kokemuksia meille jakaa Työväenmuseo Werstaan museojohtaja ja aiheesta tohtoriksi väitellyt Kalle Kallio. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #62 Ratajätkiä, rautateitä ja työläisten kokemuksia →

Jaksossa käydään läpi oikeusvaltion perusteita vaadittavista instituutioista kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Keskitymme eritoten 1930-lukuun sekä sitä ympäröiviin teemoihin erilaisten ajallisten kiertoreittien kautta. Miksi Suomessa lakiusko on niin vahvaa ja mitä perustuslaillisuus on merkinnyt? Perustuuko ajatus oikeusvaltiosta länsimaisiin ihanteisiin? Katsomme oikeusvaltion teemaa myös sen uhkakuvien, erityisesti fasimin ja totalitarismin näkökulmista. Oliko Suomessa fasistisia järjestöjä 1930-luvulla ja liittyikö Mäntsälän kapina fasistiseen liikehdintään? Kuka määrittää, mitä on ääriajattelu? Sain jaksoon vieraaksi Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen, joka on todella perehtynyt näihin teemoihin ja osaa jäsentää vaikeita asioita hyviksi kokonaisuuksiksi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #61 Fasismia, oikeusvaltion uhkakuvia ja lakiuskoa →

Hääjuhlissa on nykyäänkin paljon menneisyydestä siirtyneitä perinteitä ja uskomuksia, joiden historiaan tutustutaan tässä jaksossa. Pääset jaksossa mukaan entisaikojen hääjuhliin, jotka etenevät häitä edeltävästä ajasta juhlien loppuun asti. Pohdimme jaksossa, miksi ylipäätään hääjuhlia on alettu järjestämään ja miten häitä on vietetty. Ketkä ovat olleet juhlien vieraina, milloin morsian löysi valkoisen asun ja kuinka pitkät ovat erilaisten perinteisten hääleikkien juuret? Hääkimpuista saunavihtoihin, myötäjäisistä huomenlahjoihin ja karkaushäistä miehelään – häät ovat olleet täynnä uskomuksia ja tapoja, joilla haluttiin varmistaa avioparin onni ja varakkuus. Jakson häävieraana on Someron kaupunginkirjaston kirjastonjohtaja ja folkloristi Petra Julin. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #60 Hääjuhlia, onnen uskomuksia ja itkupolskia →

Jaksossa yhdistyvät kirjat ja kävelyt, kun tutustumme 1800-luvun alun Suomen oppineiden maailmaan. Vuonna 1813, 19-vuotias suutarin poika Anders Johan Sjögren käveli Iitin Sitikkalasta Turkuun aloittaakseen opintonsa Turun akatemiassa. Sanojen liike -tutkimusprojekti aikoo kesällä 2022 toistaa tämän kävelymatkan. Kysynkin jaksossa, mitä tuon kävelymatkan uusintaminen kertoo meille 1800-luvun oppineiden kulttuurista. Pohdimme myös lukemisen yhteisöllisyyttä sekä oppineiden verkostoja, mikä selittää osin tiedon ja sanojen liikettä projektin nimen mukaisesti. Jakson vieraina ovat projektin johtajan ja kulttuurihistorian dosentti Heli Rantala, sekä kulttuurihistorian tutkija, dosentti Jukka Sarjala Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sanojen liike -tutkimusprojektin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #59 Kirjoja, sanojen liikettä ja oppineiden kulttuuria →

Jaksossa käsitellään 90 vuoden takaista tapahtumasarjaa, jonka konkreettisena pelkona oli toinen Suomen sisällissota. Jakson aiheena on siis vuoden 1932 Mäntsälän kapina, jota tarkastelemme mielenilmausten ja oikeusvaltion näkökulmista. Mitä tarkoitetaan oikeusvaltiolla ja kenellä on oikeus määritellä sen periaatteet? Millä tavoin kapina ja laillinen mielenilmaus eroavat toisistaan demokraattisessa tasavallassa? Pohdimme myös 1930-luvun poliittista ilmapiiriä Suomessa sekä sitä, millä tavoin poliittisia tavoitteita ajettiin eteenpäin. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja historiantutkija, Marko Paavilainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #58 Mielenilmauksia, oikeusvaltion periaatteita ja Mäntsälän kapina →

Tutustumme jaksossa suomalaisten puutarhojen historiaan, jossa on tunteita ja tuoksuja, puutarhoja ja puistoja, kasveja ja multaa sormissa. Ketkä hoitivat puutarhoja menneisyydessä ja milloin kaupunkeihin on alettu suunnitella puistoja? Mitä kasveja viljeltiin entisaikojen puutarhoissa ja millä perusteilla nykyään kutsumme kasvilajeja perinnekasveiksi? Pohdimme myös jakson aikana, millä tavalla suomalaisten suhtautuminen luontoon ja puutarhoihin on muuttunut viimeisen 200 vuoden aikana. Jaksossa nousevat esiin myös kansanvalistuksen, ruokaviljelyn sekä naisasialiikkeen merkitys erityisesti 1900-luvun taitteen puutarhahistoriassa. Jaksossa ääneen pääsee kasvitutkija ja tietokirjailija Teija Alanko, joka tutkii hyötykasvien ja puutarhojen historiaa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #57 Puutarhoja, perinnekasveja ja kansanvalistusta →